Suomen Wanhat Toverit ry kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. SWT-yhteisön muodostaa noin 50 jäsenkerhoa.

Helsingin VT v 2022 pidetyt kokoukset

René Nyberg

HELMIKUU

Koronatilanteen lopulta hellittäessä päästiin kokoontumaan maanantaina 14.2.2022 kello 13:00 Graniittilinnassa. Kokouksen alustajaksi saapui suurlähettiläs René Nyberg. Ajankohtaisen alustuksen aiheena oli ”Mitä Venäjä nyt aikoo ja mitä nämä aikomukset voisivat merkitä Euroopalle ja Suomelle”. René Nyberg on toiminut suurlähettiläänä Moskovassa ja Berliinissä. Hän on ollut mm. East Office- konsulttifirman toimitusjohtajana. Kokoukseen saapui 65 toveria jotka olivat kuulemaansa erittäin tyytyväisiä josta kertoi myös hyvin vilkas keskustelu.

Erkki Liikanen

MAALISKUU

Helsingin Vanhojen Tovereiden maaliskuun kokous järjestettiin maanantaina 14.3.2022.  Kokouksen alussa käsiteltiin HVT:n rekisteröitymistä ja sääntöluonnosta. Keskustelun jälkeen johtokunta jatkaa valimisteluja.

Varsinaisen kokouksen alustajaksi olemme saaneet entisen EU-komissaarin ja Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen. Alustuksen aiheena oli ”Stalin varjosta EU:n. Entäs nyt”? Alustus herätti vilkkaan keskustelun. Paikalle oli saapunut noin 70 toveria.

Jaakko Blomberg
Jaakko Kalela

HUHTIKUU

Kokouksessaan maanantaina 11.4.2022Helsingin Vanhat Toverit päättivät perustaa yhdistyksen nimeltä Helsingin Vanhat Toverit ry ja hyväksyivät yhdistykselle säännöt.

Sen jälkeen pureuduttiin taas ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Keskustelun teemana oli ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 1990-luvulla”. Aiheesta alustivat jäsenemme entinen suurlähettiläs ja alivaltiosihteeri Jaakko Blomberg ja moninkertainen Tasavallan presidentin kansliapäällikkö ja suurlähettiläs Jaakko Kalela. Teemasta syntyi vilkas keskustelu. Paikalle oli saapunut noin 60 toveria.

Pertti Torstila

TOUKOKUU

Kevään viimeinen kokous pidettiin maanantaina 9. toukokuuta. Vieraanamme oli Ulkoministeriön entinen valtiosihteeri ja suurlähettiläs Pertti Torstila. Hän palveli Budapestissa Suomen suurlähetystössä lähetystösihteerinä 70-luvun puolivälissä ja suurlähettiläänä 90-luvun alussa. Torstila perusti sinne unkaria puhuvien suurlähettiläiden kerhon, joka toimii vieläkin. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Komennus Budapestiin. Torstila puhui monista Unkarin kokemuksistaan mutta tietenkin myös ajankohtaisesta Unkarin poliittisesta tilanteesta. Paikalla oli n 40 hyvin kiinnostunutta kuulijaa.

Ville Skinnari

SYYSKUU

Syksyn ensimmäinen kokous pidettiin maanantaina 12. syyskuuta, jossa päätettiin HVT:n rekisteröitymisen jälkeisistä toimista. Niistä erikseen oikealla olevallea palstalla. Vieraana oli SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari joka toimii ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerinä Ulkoministeriössä. Hän alusti päivänpolttavista asioista ja puolueen valmistautumisesta kevään Eduskuntavaaleihin. Syntyi jälleen vilkas keskustelu. Paikalla oli lähes 60 toveria

Henrik Meinander

LOKAKUU

Lokakuun kokouksessa 10.10. oli HVT:n vieraana historiantutkija Henrik Meinander. Häneltä oli juuri hiljattain ilmestynyt kirja Kalevi Sorsasta ja hän kertoi tutkimustensa tuloksista. Paikalle oli saapunut n 60 toveria ja alustuksen jälkeen virisi vilkas keskustelu.

Hanna Wass

MARRASKUU

Marraskuun kokouksessa 14.11. alustajana oli varadekaani, VTT Hanna Wass, Helsingin yliopistosta. Hän on ollut keskeisesti mukana mm. Kalevi Sorsa -säätiön juuri julkaisemassa selvityksessä ”Maailman onnellisimman kansan hyvinvointi jakautuu epätasaisesti” ja selvityksessä ”Suurtuloisuuden yhteys puoluekannatukseen”. Tämän lisäksi hän on johtanut yliopistossa useita poliittisen käyttäytymisen koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Alustuksesaan hän keskittyi hyvinvoinnin jakautumiseen epätasaisesti ja valotti sitä hyvin monista eri näkökulmista. Alustuksesta virisi vilkas keskustelu. Paikalla oli n 50 toveria.

Maria Lähteenmäki

JOULUKUU

Vuoden viimeisen kokouksen vieraana oli historian professori Maria Lähteenmäki, Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Maria Lähteenmäki on erikoistunut ylirajaisen Karjalan ja pohjoisten rajayhteisöjen ja – alueiden historiaan sekä monietnisiin kulttuurisiin vuorovaikutussuhteisiin. Marian kirjallinen tuotanto on erittäin laajaa käsittäen mm. tutkimuksen Väinö Voionmaasta ja hänen merkityksestään Tarton rauhanneuvotteluissa, tutkimuksen Kannaksesta rajamaana ja sen poliittiset murtumat 1911–1944, sekä monipuolisen tutkimuksen Laatokasta. Hänen uusin kirjansa on juuri ilmestynyt ”Punapakolaiset, suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa”. Joululounaan jälkeen nautittiin Marian tutkimustuloksista. Puheenjohtaja Kari Salmihaastatteli Mariaa ja n 50 paikalle saapunutta toveria esittivät kysymyksiään ja kommenttejaan tavan mukaan hyvin aktiivisesti.