Suomen Wanhat Toverit ry kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. SWT-yhteisön muodostaa noin 50 jäsenkerhoa.

Klaus Haapaniemen näyttelyssä oli esillä myös värikkäitä tekstiilejä.

PWT kulttuuriretkellä Lahdessa

Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden ryhmä vietti torstain 16.3. lahtelaisen kulttuurin parissa. Ensin ohjelmassa oli tutustuminen kaupungin uuteen visuaalisen taiteen museoon, joka on nimetty Malvaksi, ja iltapäivällä katsottiin Anna Krogeruksen kirjoittama näytelmä Minä, Tellervo Lahden kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä.

Mallasjuoman entisestä olutpanimosta on kehkeytynyt hieno museo, jossa parhaillaan on esillä mm. Marjatta Tapiolan, Nanna Suden ja Klaus Haapaniemen teoksia.

Eero Järnefeltin syksyinen maisema Kolilta kuuluu Viipurista pelastettuun kokoelmaan.

Marjatta Tapiolan näyttelyssä on esillä vain muutama taulu, mutta ne ovat sitäkin mielenkiintoisempia. Taiteilija on nimittäin maalannut vuosien takaisia töitään ulkomuistista uudelleen ja nyt vanhat ja uudet työt ovat rinnakkain nähtävillä Malvassa.

Nanna Suden värikylläisessä maailmassa arkiset asia ovat saaneet sijansa, vaikka näyttelyn nimi on niinkin dramaattinen kuin Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus.

Klaus Haapaniemi tunnetaan ehkä parhaiten suunnittelemistaan Taika- ja Tanssi-astiastoistaan. Hänen Vaeltajat-näyttelynsä teltoissa ja koristeellisissa tekstiileissä on samaa taianomaisuutta kuin astioissa.

Modernin taiteen lisäksi Malvassa on pysyvä Juuret-näyttely. Museon ylimmässä kerroksessa esitellään lahtelaisen puusepänteollisuuden taidonnäytteitä, kuten Tapio Wirkkalan suunnittelemaa rytmivaneria. Samassa kerroksessa on myös julisteita sekä Viipurin taidemuseon kokoelmista sodan jaloista pelastettuja töitä.

Lahden kaupunginteatterin ja Tampereen teatterin yhteistuotantona valmistunut Minä, Tellervo kertoo Tellervo Koiviston elämästä. Sen on ohjannut Hilkka-Liisa Iivanainen ja se valottaa Tellervo Koiviston elämää Punkalaitumella vietetystä lapsuudesta alkaen elämän ehtoopuolelle asti.

Näytelmän toisena keskushenkilönä on kirjailija Aura Kiiski, joka on päättänyt kirjoittaa näytelmän Tellervo Koivistosta, mutta joka päätyykin selvittelemään oman elämänsä kriisiä tämän avustuksella.

Näytelmässä parasta antia on nostaa esiin se, ettei Tellervo Koivisto ole ollut vain edustava presidentinrouva, vaan myös voimakastahtoinen, älykäs ja aikaansaapa tasa-arvon ja heikommassa asemassa olevien aktiivinen puolustaja. Hänhän toimi kansanedustajana ja oli myös helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu.

Teksti ja kuvat Annakati Mattila