Viestintätoimistot ovat vuosien kuluessa hivuttautuneet merkittäväksi poliittisen ja yhteiskunnallisen vallan käyttäjiksi niin Suomessa kuin koko maailmassakin. Tämä käy myös ilmi kolmen talouden ja työelämän tutkijan viime syksynä julkaisemasta kirjasta. Viestintätoimistojen valta -teos kartoittaa suomalaisten viestintätoimistojen toimintamenetelmiä ja vaikutusvaltaa. Yksi sen tekijöistä on yliopistonlehtori Matti Ylönen, joka kertoi kirjasta ja tutkijoiden tekemistä havainnoista maanantaina 6.3. Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa.
Suomen viestintätoimistojen synnyn ja vallan lisääntymisen kasvupohjana olivat laajat yhteiskunnalliset muutokset, joissa merkittävää osaa näytteli julkisen sektorin supistaminen. Säästöohjelmiin perustuneet henkilöstöresurssien leikkaukset kasvattivat julkisen sektorin tarvetta ostaa ulkopuolisia asiantuntijapalveluja. Niitä riensivät tarjoamaan viestintätoimistot, joiden valikoimasta löytyy valtava kirjo palveluja, kuten konsultointia, lobbausta, vaikuttajaviestintäkoulutusta, puheiden kirjoittamista jne.
Viestintätoimistot puhuvat mielellään yhteiskunnallisiin ”siiloihin” jakautuneen korporatiivisen Suomen avautumisesta. Ne korostavat ”siilojen” purkamisen tärkeyttä. Ne ilmoittavat pystyvänsä näkemään ”siilojen” yli, osaavansa ylittää politiikan vanhat jakolinjat ja nousemaan poliittisen keskustelun yläpuolelle.
Ylönen totesi, että vallan verkostomaiseen rakenteeseen ovat vaikuttaneet myös sosiaalisen media nousu, mediakentän pirstoutuminen ja politiikan avustajakunnan kasvu. Erilaiset tehostus- ja säästöohjelmat ovat puolestaan kaventaneet mediakenttää niin, että media on entistä yksiäänisempi ja ”puolueettomampi” ja sen kyky yhteiskunnalliseen keskusteluun rajoittunut.
Viestintätoimistot eivät kuitenkaan ole oma yksinäinen saarekkeensa, vaan sen kumppaneina vallan verkostossa ovat niin poliitikot kuin journalistitkin. Näihin kahteen ryhmään liittyy julkisuudessakin keskustelua herättänyt pyöröovi-ilmiö. Viestintätoimistot houkuttelevat palkkalistoilleen sekä poliitikkoja että journalisteja. Moni onkin tarttunut syöttiin, kuka parempien ansioiden takia, kuka sen vuoksi, että poliitikkona olo on muuttunut tukalaksi. Viestintätoimistoille yhteistyö poliitikkojen ja toimittajien kansaa ja heidän luomansa verkostot ovat kullanarvoisia, sillä ne tarjoavat korvaamattomia väyliä vaikuttajaviestinnässä. Ylösen mukaan samojen toimijoiden esiintyminen eri rooleissa voi kuitenkin synnyttää ongelmia, kun roolit saattavat mennä sekaisin.
Viestintätoimistot vaikuttavat yhä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ongelma on se, että se tapahtuu yrityssalaisuuden suojassa. Myös julkinen valta maksaa huomattavia summia viestintätoimistojen palveluista, joiden sisällöt jäävät pimentoon eivätkä ole kansalaisten kontrolloitavissa. Lobbarirekisterin luomisella ja julkisista viroista siirtymisen karenssiaikojen tiukentamisella halutaan saada kontrollia aikaan, mutta kumpikaan näistä välineistä ei valistettavasti tee viestintätoimistojen tarjouksista julkisia.
Miten viestintätoimistojen toimintaa voitaisiin siis muuttaa nykyistä läpinäkyvämmäksi ja paremmin kontrolloitavaksi? Matti Ylösen mielestä vaikutusvallan eroja pitäisi tasoittaa yhteiskunnan perusinstituutioiden toimintaedellytyksiä parantamalla. Keinoja ovat esimerkiksi Yleisradion, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten rahoituksen turvaaminen, oikeuslaitoksen resurssien parantaminen ja journalismin – erityisesti tutkivan journalismin – tukeminen.
Teksti Annakati Mattila
