Suomen Wanhat Toverit ry kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. SWT-yhteisön muodostaa noin 50 jäsenkerhoa.

Aimo Massinen: Venäjään voi luottaa kuin Neuvostoliittoon

Venäjä, Venäjä, Venäjä. Putin, Putin, Putin. Nuo sanat merkitsevät sotaa, kärsimystä ja kuolemaa Ukrainassa, ja kaikenlaista kriisiä koko maailmassa.

Suomelle Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti äkkikäännöksen turvallisuuspolitiikassa. Tasavallan presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa hyppäsimme Nato-junan panssarivaunun kyytiin.

Itse asiassa tuo loikkaus ei ollut niin raju kuin näyttää, olimmehan norkoilleet Natoon pääsyä jo pitemmän aikaa, kunnes Putin tuli ja teki välttämättömyydestä, lopullisesta lännettymisestä hyveen.

XXX

Nato-päätös katkaisi samalla totaalisesti suhteet Venäjään. Lähes kaikki kaupan ja kulttuurin kanssakäymiset katkesivat. Diplomaattisuhteet eivät ole vielä aivan poikki, mutta Turun pormestari teki jo aloitteen Venäjän pääkonsulin häätämisestä Turusta. Lenin-patsas oli jo aiemmin siirretty romuvarastoon. Turkulainen kokoomuskansaedustaja kiirehti myös Naton tukikohtaa Suomeen, vaikka jäsenyys on vielä lopullisesti vahvistamatta. Jyrkkää asennemuutosta kuvaa myös päätös aidan rakentamisesta itärajalle.

XXX

Suomettuneessa Suomessa eläneelle vanhalle miehelle tämä vauhti on jo vähän liian rajua. Olen ehtinyt elää Suomen kahdeksan presidentin aikana. Kun synnyin heinäkuussa 1944, Tali-Ihantalassa esi-isämme taistelivat vapaudesta. Presidenttinä oli sodan aikana toiminut Risto Ryti, joka uhrasi asemansa isänmaan hyväksi ja teki tilaa Mannerheimille, sotapäällikölle rauhan tekijälle.

Mannerheimin lyhyen kauden jälkeen presidentiksi ja uuden ystävyyspolitiikan vaalijaksi valittiin J.K. Paasikivi. Hän ei ryssistä tykännyt, mutta tunnusti tosiasiat ja maantieteen.

XXX

Ylipitkän kauden presidenttinä kekkaloinut Kekkonen teki monessa suhteessa suurtyön, vakiinnutti ulkopoliittisen asemamme, mutta myös suomettumisen ja ulkopolitiikan käyttämisen käsikassarana sisäpolitiikassa.

Varovainen Mauno Koivisto ei tärvellyt Kekkosen ulkopoliittista perintöä, mutta sisäpolitiikassa, esimerkiksi Paavo Väyrysen ryntäilyn torjunnassa hän ei ujostellut käyttää tarvittaessa manuaalista ohjausta.

Martti Ahtisaari tuli kuuluisaksi kansainvälisenä rauhansovittelijana. Venäjä-politiikka jäi sen sijaan ohueksi. Nato-kannattajakin hänestä tuli vasta presidenttikauden jälkeen.

Tarja Halonen rakensi toimivan, jopa läheiseltä näyttäneen suhteen Vladimir Putiniin, mutta Putin ei silloin vielä ehtinyt näyttää pahuuttaan, pahinta vallanimoaan.

Myös Sauli Niinistö sai aikaiseksi tiiviit yhteydet Putiniinkin, kunnes tämän karmea politiikka paljastui koko raakuudessaan, lopullisesti hyökkäyksellä Ukrainaan.

Ja suhteet katkesivat!

XXX

Venäjä on jäämässä yksin. Vain harvat diktatuurit tukevat häntä. On mielenkiintoista katsoa, mihin leiriin Kiina lopullisesti asemoituu.

Nyt on selvää, että Suomen suhteet Venäjään eivät palaudu Putinin valtakauden aikana. Sotarikollisen, suorastaaan raakalaisen kanssa ei tehdä yhteistyötä. Putin saattaa sinnitellä vielä vallassa pitempään kuin uskotaan, mutta joskus se loppu tulee. Veikkaan optimistisesti, että ehkä ensi vuoden aikana.

Venäjä ei kuitenkaan häviä tästä maailmasta. Hävittynäkin iso maa jatkaa olemassaoloaan historian muistuttamana, että Venäjään voi luottaa kuin Neuvostoliittoon. Niinistö linjasi kuitenkin viisaasti, että jonkinlainen keskusteluyhteys kannattaa silti Venäjän johtoon nytkin pitää.

Putin jää historiaan Stalinin ja Hitlerin rinnalle vallanhimoon sairastuneeena, harhaisena hahmona. Luoja varjelkoon Venäjää ja meitä tällaisilta tulevaisuudessa.

Aimo Massinen