Päivillä 23.-24.8. pohdittiin demokratian tulevaisuutta Euroopassa
Eurooppalaisen demokratian tulevaisuutta pohtinut seminaari ryyditti alkuun Suomen Wanhojen Toverien kulttuuri- ja retkeilypäivät perjantaina Jyväskylässä. Avauspäivä päättyi Toveri-illallisiin ja tansseihin Juurikkasaaren rantapaviljongissa.
Iloinen puheensorina ja monet lämpimät jälleennäkemiset täyttivät Jyväskylän työväentalon Aalto-salin lämpiön, kun Wanhat Toverit eri puolilta Suomea kokoontuivat perinteisille kulttuuri- ja retkeilypäiville. Mukana oli kaikkiaan yli 150 osanottajaa. Edellisen kerran Jyväskylässä oltiin koolla näissä merkeissä 21 vuotta sitten, vuonna 1998.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomen valtiosääntö hyväksyttiin. Suomessa demokratia on toiminut. Suomalainen yhteiskunta ja sen kansalaiset ovat osoittaneet sen toimivuuden, muistutti avaussanoissaan Suomen Wanhojen Toverien puheenjohtaja Kari Salmi.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto toivotti Wanhat Toverit lämpimästi tervetulleiksi Jyväskylään. Hän vakuutti, että Jyväskylällä menee hyvin. Kaupungin talous on tasapainossa, mutta työttömyys on korkea.
Onko kansainvälisyys hyvästä – vai ei? Mikä sitten on demokratian tulevaisuus Euroopassa?
Tätä ajankohtaista kysymystä pohdittiin Oxfordin yliopiston politiikan tutkimuslaitoksen väitöskirjatutkijan Ilona Lahdelman ja Suomen pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasenalustusten pohjalta.
Lahdelma valmistelee väitöskirjaa eurooppalaisten suhtautumisesta maahanmuuttoon. Demokratian avainasemassa on äänestäjä ja demokratian keskiössä on yksilö. Äänestäjät ovat muuttuneet ja demokratia muuttuu sisältäpäin, arvioi Lahdelma.
Hänen mukaansa politiikan jakolinja ei ole enää niinkään vasemmisto-oikeisto -akselilla, vaan kansallinen-kosmopoliitti -akselilla. Kysymys on siitä, pitääkö äänestäjä kansainvälisyyttä hyvänä asiana vai ei.
Suuret perinteiset puolueet ovat myrskyn keskellä, erityisesti sosialidemokraatit, linjasi Ilona Lahdelma. Hänen tutkimuksensa mukaan Suomessa kaupunkilaisten maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Halla-aholaisuus tulee kaupungeista, ei maaseudulta, muistutti Lahdelma.
Erkki Liikanen kertoi, että EU:n kannatus on korkeammalla kuin pitkiin aikoihin monissa sen jäsenmaissa. Hän muistutti, ettei demokratia synny tuhkasta.
EU:n suurin saavutus on kansalaisten vapaa liikkuminen. EU:n on kuitenkin saatava ulkorajojensa kontrolli kuntoon. EU tarvitsee yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttoa pitää EU:ssa hoitaa hallitusti.
Liikanen painotti, että syrjäytymistä vastaan on taisteltava joka päivä. Hän peräänkuulutti myös uusia tuulia kotouttamispolitiikkaan.
Uutuuskirja painosta
Ennen seminaarin alkua Erkki Liikanen sai työväentalolle odotetun paketin Keuruulta Otavan kirjapainosta. Hän repi paketin auki innokkaana, kuin pieni poika jouluaattona.
Tämä oli vielä huikaisevampi tunne kuin lapsena jouluna, tunnusti Liikanen, kun näpeissä oli uuni tuore painos Liikasen ensi viikolla 28.8. ilmestyvästä kirjasta ”Olin joukon nuorin”.
Liikanen ei ollut nähnyt kirjaa aiemmin. 350-sivuinen kirja kertoo mikkeliläispojan kouluvuosista. Miten Suomi nousi sodasta ja EU:n jäseneksi? Mistä syntyivät suuret ikäluokat? Mistä ne tulivat, miten muuttivat Suomea ja missä ovat nyt? Tämä on meidän ikäluokan tarina, kiteytti Erkki Liikanen.
Lauantaina kierrettiin ympäri Jyväskylää
Lauantaina retkeilypäivien ohjelmassa oli tutustumista Jyväskylään. Kiertoajeluille oli varattu kuljetukset koko 150-henkilön ryhmälle.
Retkeilypäivät päättyivät yhteiseen lounaaseen.
Missä sitten kokoonnutaan kahden vuoden kuluttua? Päätöksiä ei vielä ole, mutta käytäväkeskusteluissa väläyteltiin vuoden 2021 retkeilypäivien pitopaikaksi Helsinkiä.
Teksti: Mikko Karlsson
Kuvat : Hannu Ohvo
