Kerhomme sai kevätkautensa päätteeksi vieraaksemme kansainvälisen politiikan asiantuntija Hannu Ohvon, joka on myös näiden Suomen Wanhojen tovereiden sivujen ylläpitäjä. Hannulla olikin tärkeää ja herättävää sanomaa:
Tippuuko taivas, syttyykö sota?
Trumpin vallankumous ja globaali etelä.
—————————————————————————————————
Toisen MS jälkeen syntyi sopimuspohjainen maailman järjestys jossa pohjana
olivat mm YK, Bretton Woods, ILO, UNESCO, GATT ja myöhemmin WTO,
OECD NATO ja EU.
Siitä kehittyi sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä (rules-based
international order) joka on länsimaiden 2000-luvulla ajama liberaali
maailmanjärjestys.
Vielä yhteisessä lausunnossaan ”The New Atlantic Charter” kesäkuussa 2021
Joe Biden ja Boris Johnson julistivat toimivansa Sääntöihin perustuvan
kansainvälisen järjestelmän kautta)
Tämä järjestelmä on nyt murenemassa. Kiihtyvä suuri muutos on meneillään
jossa merkittävää on:
• Globaalin etelän nousu
• Kiina – USA valtataistelu
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan
• USA:n ulkopolitiikan täyskäännös
• USA:n aloittaman maailman kauppasota
Yksi tai kaksinapaisesta maailmasta siirrytään multipolaariseen järjestelmään,
jossa useilla valtioilla tai maaryhmillä on kasvavaa vaikutusvaltaa, esim
BRICS ja OPEC+ (12+10)
Arvioidaan että tulevaisuudessa on 3 dominoivaa maata: Kiina, Intia ja USA
joiden taloudet ovat n 50 triljoonaa USD (vert. EU alle 30 triljoonaa)
Globaali pohjoinen ja globaali etelä ovat vain poliittisia termejä
USA, Kanada, EU, Japani, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Korea
muodostavat ns Globaalin pohjoisen tai ns länsimaat
Globaali etelä on jotakuinkin se mitä kyömän sodan aikana olivat G77 ja
sitoutumattomien maiden liike eli Aasian, Afrikan ja Lat-Amerikan maat.
Globaali etelä on jo pitkään arvostellut Bretton Woods järjestelmän pahoja
puutteita ja YK:n heikkoutta ja mm turvaneuvoston pysyvien jäsenten asemaa
Tuleeko enemmän napoja ja vähemmän sääntöjä?
Länsimaat ovat menettäneet kehitysmaiden luottamuksen. Esimerkkinä on
Ranskan aseman on romahtaminen Länsi-Afrikassa. Mali, Burkina Faso,
Niger ajoivat sen ulos ja tilalle tuli Venäjän Wagner.
Pysyviä liittolaissuhteita ei enää nouse samalla tavalla mutta uusia
partnereita kuten Saudi-Arabia, UAE, Intia, Indonesia ja Turkki. Venäjä yrittää
olla aktiivinen esim Lähi-Idässä ja Afrikassa.
V 2009 perustettu BRICS on vakavin yritys haastaa USA ja länsi.
Kiinan johdolla se on laajentunut. Saudi-Arabia, Iran, Argentiina, Egypti,
Etiopia, UEA ja Indonesia tulivat hiljattain mukaan.
Laajentunut BRICS edustaa puolta maapallon väestöstä ja kolmanneksen
BKT:sta. Se tuottaa suurimman osan öljystä ja kaasusta. Ne hallitsevat suurta
osaa harvinaisiat maametalleista.
Länsi maat edustavat vain 10% väestöstä ja 30% BKT.sta. BRICS kasvaa ja
länsi supistuu.
BRICS ei ole organisaatio vaan maaryhmittymä. Sillä on uusi kehityspankki
NDB jota johtaa Dilma Rousseff. Pankki sijaitsee Shanghaissa.
Lisäksi on maksutasevaikeuksia hoitava CRA joka sijaitse Moskovassa.
BRICS-maiden keskinäinen kauppa on hyvin vähäistä mutta kaikkien suurin
kauppakumppani on Kiina.
BRICS pyrkii eroon USD-vetoisesta kaupasta. Pelätään USA:n käyttävän
dollaria aseena tai estää maiden pääsyn kv-maksujärjestelmiin.
BRICS haluaa käydä kauppaa kansallisilla valuutoilla mutta pitkällä aikavälillä
halutaan oma valuutta. Kiinan yuan saattaa nousta joksikin aikaa
merkittäväksi, kuka ties, mutta oma kauppavaluutta tuskin onnistuu.
BRICS on kuitenkin hyvin kirjava kokonaisuus eikä vain länsivastaisuus riitä
motivaatioksi pitkän päälle. Lisäksi on niiden keskinäisiä konflikteja esim
Kiina-Intia tai Iran – Saudi-Arabia jännitteet.
Ne haluavat myös jalostaa omia raaka-aineitaan eikä toimia vain lännen
raaka-ainevarastona. Tuotantoketjut pitää uudistaa niille edullisemmiksi.
Intia ei halua BRICSistä Kiinan-klubia. Kiina puolestaan on luvannut panostaa
muuhunkin kuin ”Belt and Road”-hankkeeseen. Siinähän on jo mukana 150
maata. Kiinaa kiinnostaa myös ruuantuotanto, maatalous, koulutus ja vihreä
siirtymä.
Kiina ei suinkaan ole pyyteetön kehitysmaiden avustaja. Sillä on ihan oma
konseptinsa esim rakennusprojekteissa, joita Kiina pääasiassa lainoittaa, eikä
annan kehitysapuna. Siksi kehitysmaat eivät aina kykene niistä
suoriutumaan, varoittavina esimerkkeinä Sri Lanka, Sambia ja Argentiina.
Kiina on ollut hidas neuvottelemaan velkahelpotuksia puhumattakaan niiden
anteeksiannosta. Näin Kiina ostaa myös kehitysmaiden ääniä YK:ssa.
Intia on myös ryhtynyt kilpailemaan Kiinan kanssa esim Afrikassa ja Lähi
Idässä.
Venäjä on suurin asemyyjä kehitysmaissa, jopa suurempi kuin Kiina. Afrikan
setoimituksista tulee 75% Venäjältä joka samalla käy ovelaa anti
kolonialistista propagandaa kehitysmaissa.
Venäjän Wagner-toiminta Afrikassa ja Lähi-Idässä on ollut vallankaappauksia,
turvatoimintaa, bisnestä ja vaikutusvaltaa.
Länsi-Afrikan Anti-Ranska-mielenosoituksissa liehui Venäjän liput. Wagner
hoitaa pois päiviltä liian uteliaat lehtimiehet.
Lähi-Idässä on menossa Gazan sodan myötä aivan uusi valta
taistelu.
Hamas pyrki estämään Abraham Accordin etenemisen.
Israel on murskannut Hamasin ja Hisbollahin
Israel on tuhonnut Iranin iskukyvyn ja vaikutusvallan aluella. Toisaalta Iran
solmi diplomaattiset suhteet Saudi-Arabiaan.
Syyrian vallankumous on käänteen tekevä.
Turkki pyrkii uusiin asemiin erityisesti rajoillaan ja suhteessa kurdeihin.
Perinteisesti se on tukenut muslimiveljeskuntia useissa maissa.
Egypt ja Qatar toimivat Gazan rauhansovittelijoina ja Egypti on tehnyt uuden
Gazan jälleenrakennussuunnitelman.
Netanjahu on nyt Washingtoniin. Jännityksellä odotamme tuloksia.
Netanjahu on sodassa vahvoilla mutta rauhanneuvotteluissa heikoilla.
Trumpin toinen kausi on ollut jopa odotettua pahempi ja USA
on heikoilla globaalissa etelässä.
Trump on neuroottinen psykopaatti jonka käsitys maailmasta muistuttaa 30
luvun geopolitiikkaa ja henkilöiden välisiin suhteisiin perustuvaa diplomatiaa
ja diilien tekemistä.
USA:n täyskäännös ulopolitiikassa on ainutlaatuinen. Myös järjettömiin
tariffeihin perustuva koko maailmaa (poislukien Venäjä) koskeva kauppasota
on myös ennenkuulumaton.
Tarkastellaan USA suhdetta BRICS maihin
Kiina
Inhimillisen kehityksen indeksi 75/192
Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee yksinvaltaisesti
Kiinan kommunistinen puolue (KKP).
Talousjärjestelmältään se on sosialistinen markkinatalous, joka on
eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta.
Väkiluku 1,4 mrd, maailman 2. suurin BKT, maatalous 7%, teollisuus 39%
palvelut 54%.
Kiinan Kansan vapautusarmeija 6,2 milj on maailman suurin armeija.
Kiina kasvattaa jatkuvasti sotilaallista vaikutusvaltaansa ja haastaa USA:n
valta-asemaa
Kiinalla on aluekiistoja kaikkien naapuriensa kanssa, monet niistä
kehkeytyivät aseellisiksi selkkauksiksi.
Kiina vaatii 90 prosenttia Etelä-Kiinan meren alueista.
Haagin kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen mukaan Kiinan
aluevaatimukset rikkovat merirajat määrittelevää YK-sopimusta ja Kiina on
rikkonut Filippiinien alueellista koskemattomuutta.
Kiina on maailman suurin saastuttaja ja se vastaa 27 prosentista maailman
hiilidioksidipäästöjä ja kolmanneksesta kasvihuonepäästöjä.
Ihmisoikeudet ovat Kiinassa heikolla tolalla, ja esimerkiksi lehdistönvapauden
suoja on olematon.
Satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille seuraamaan
puolueen oppeja.
Maaliskuun alussa Kiinasa pidettiin 8 päivää kestäneet vuosittaiset ’kaksi
kokousta’, (Kiinan kansankongressin ja Kiinan kansan poliittisen neuvoa
antavan konferenssi).
Niiden perusteella Kiinan ulkopoliittinen rooli ja oman aseman määrittely eivät
ole olleet koskaan näin selkeitä kuin nyt:
Kiina esittäytyy maailman vakauden ankkurina ja moninapaisuuden
puolustajana, erityisesti tilanteessa, jossa Trumpin hallinto repii hajalle
kansainvälisiä instituutioita ja kauppasuhteita.
Peking näkee maailmantilanteen kaoottisuudessa mahdollisuuden vahvistaa
omaa vaikutusvaltaansa globaalin etelän maiden keskuudessa, tarjoten
vaihtoehdon länsikeskeiselle epä-järjestykselle.
Kaksoiskokouksessa korostettiin, että Kiina torjuu Yhdysvaltojen taloudellisia
painostustoimia, erityisesti Trumpin hallinnon asettamia uusia tulleja,
vahvistamalla omaa teollista ja teknologista infrastruktuuriaan.
Samalla Kiina pyrkii lisäämään kansallista omavaraisuuttaan, erityisesti
kriittisten teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttiteknologian, kehityksessä.
Talouskasvun tavoite on 5% vuodessa kasvattaen teollista kapasiteettia.
Kiina kannattaa vapaata maailmankauppaa.
Kiina on oikealla puolella, Trump ajaa protektionismia.
KKP lupaa suojella yksityisyrittäjiä ja vähentää viranomaisten mielivaltaa
mutta todellisuudessa liekanaru on tiukalla.
Kiina haluaa erottautua teknologisesti lännen riippuvuudesta.
Se panostaa tekoälyyn ja 6G-tekniikkaan.
Massiivinen tuki yrityksille jatkuu.
Ulkomaille suunnattu viesti on että Kiina korostaa olevansa maailman
vakauden puolustaja.
Peking on valmistautunut kauppasotaan ja heti vastasi Trumpin 34% tulleille
vastatulleilla. Kotimaassa satsataan elvytykseen ja löysätään rahapolitiikkaa.
Kiina on ilmoittanut olevansa kiinnostunut Trans-Pacific Pertnership 11 maan
vapaakauppasopimuksesta (CPTPP) jonka USA Obaman johdolla neuvotteli
mutta Trump siitä irtautui.
Sopimus oli itseasiassa vastaus Kiinan uhkaan.
Nyt se saattaa päästä mukaan ja USA on ulkona. Kiitos Trumpin.
Taiwan on hankalin asia USA:n ja Kiinan suhteissa.
Kiina pullistelee jatkuvasti 23,5 milj ihmisen Taiwanille mm jatkuvien
sotaharjoitusten muodossa
Bidenin aikana USA toistuvasti lupasi puolustaa Taiwania.
Trump saattaa kuitenkin yrittää Taiwan-sopimusta Kiinan kanssa, sillä Taiwan
on ylivoimaisesti suurin mikrosirujen valmistaja maailmassa ja kaikki USA:n
teknojätit ovat niistä riippuvaisia.
Taiwanilla on monopoliasema kehittyneimpien mikrosirujen valmistuksessa, ja
se käyttää asemaansa kilpenä Kiinan uhkaa vastaan.
Sodan seurauksena tuotanto loppuisi, mikä horjuttaisi Kiinan taloutta pahasti.
USA, EU ja Kiina kilpailevat kiivaasti omavaraisesta siruntuotannosta, mutta
siinä on käytännössä mahdotonta onnistua.
Suurin yritys Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC) ilmoitti
hiljattain investoivansa USA:n tuotantoon 165 mrd USD.
Syynä oli luultavasti oikein ennakoitu Trumpin valtaannousu ja sodan pelko.
Julkisuuteen sanottiinkin: “The amount of investment in the U.S. may seem
large, but it is still not enough to meet demand,”
Yhden suuren sotaharjoituksen aikana hallituksen puheenjohtaja Mark Liu
sanoi CNN:n haastattelussa elokuussa, kun hän varoitti Kiinaa hyökkäämästä
Taiwaniin.– Sodassa on vain häviäjiä, ei voittajia, Mark Liu sanoi. Hänen mukaansa
TSMC:n tehdas ei pysyisi toiminnassa sodan syttyessä.– Pitkälle kehitetyssä tuotantolaitoksessa tarvitaan materiaalien, kemikaalien,
suunnitteluohjelmien ja diagnostiikan vuoksi reaaliaikaisia yhteyksiä
ympäröivään maailmaan, eli Eurooppaan, Japaniin ja USA:han.
Haastattelun ajankohtana Kiina järjesti mittavia sotilasharjoituksia reaktiona
USA:n edustajainhuoneen silloisen puhemiehen Nancy Pelosin vierailuun
saarella.
TSMC:n hallituksen puheenjohtaja Mark Liu totesi, että hyökkäys aiheuttaisi
taloudellisia ongelmia kiinalaisille yrityksille, jotka ostavat kehittyneimpiä
siruja esimerkiksi iPhoneissa, iPadeissa ja kannettavissa tietokoneissa
käytettävän elektroniikan valmistusta varten.
Brasilia
Inhimillisen kehityksen indeksi 89/192
Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan (8,5 neliö km) että
asukasluvultaan (202 milj).
Samalla se on maailman 5. suurin valtio.
Brasilian suurimmat kaupungit ovat São Paulo ja Rio de Janeiro, mutta maan
pääkaupunki on kuitenkin Brasília.
Brasilian bruttokansantuote on Etelä-Amerikan suurin.
Maatalous, kaivostoiminta, teollisuus ja palvelusektori ovat hyvin kehittyneet.
Tulo- ja varallisuuserot ovat suuria.
Maan valuutta real oli sidoksissa Yhdysvaltain dollariin vuoteen 1999 asti.
Maataloustuotteet vastaavat noin 36 % Brasilian viennistä.
Merkittävimmät luonnonvarat ovat rautamalmi, kulta, bauksiitti, mangaani,
uraani, öljy, tina, nikkeli, vesivoima ja puutavara.
Merkittävimmät vientituotteet ovat kahvi,, rauta, kulkuneuvot, soijapavut ja
jalkineet.
Talouden painopistesektoreita ovat muun muassa:
• Avaruustekniikka. Maassa on muun muassa Alcântaran avaruuskeskus,
joskin maalla on ollut runsaasti epäonnistumisia lähtöjen suhteen.
• Lentokoneteollisuus. Maailman neljänneksi suurin lentokonevalmistaja
Embraer on merkittävä koko maan taloudelle.
• Lääketeollisuus. Maassa on runsaasti geneeristen lääkkeiden tuotantoa
sekä kehittynyttä geeniteollisuutta. Ensimmäinen kloonattu vasikka syntyi
vuonna 2001.
Brasilian nykyinen perustuslaki on vuodelta 1988.
Brasilia on presidentiaalinen tasavalta, jossa ei ole pääministerin virkaa.
V 2002 Luiz Inácio Lula da Silva valittiin maan ensimmäiseksi
vasemmistolaiseksi presidentiksi yli 40 vuoteen.
Vuonna 2006 hänet valittiin toiselle kaudelle.
Vuonna 2010 saman puolueen Dilma Rousseffista tuli maan ensimmäinen
naispresidentti.
Toukokuussa 2016 Rousseff pakotettiin virkavapaalle virkarikossyytteiden
takia.
V 2018 vaalit lokakuussa voitti äärioikeistolaisena pidetty Jair Bolsonaro, joka
voitti Lulan Työväenpuolueen (PT) ehdokkaan Fernando Haddadin vaalien
toisella kierroksella.
Bolsonaro lupasi kitkeä korruptiota ja ottaa käyttöön kovat otteet Brasiliaa
riivannutta väkivaltarikollisuutta vastaan.
Tosiasiassa hänen kausi oli lähes kopio Trumpista alusta loppuun saakka.
Bolsonaro oli ehdolla uudelleen vuoden 2022 presidentinvaaleissa.
Tuolloin vastaehdokas, entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva valittiin
uudelleen presidentiksi.
Lulan Profiili:
Presidentti 1. tammikuuta 2023 lähtien. Aiemmin hän oli presidenttinä
vuodesta 2003 vuoteen 2011 asti.
Lulan puolue on Partido dos Trabalhadores (PT) joka on sosialistinen puolue.
Se yhdisti ammattiyhdistysläiset, älyköt, trotskilaiset ja katolisen kirkon
aktivistit. Myös ammattiyhdistysten voima kasvoi, kun 1983 perustettiin
keskusjärjestö Central Única dos Trabalhadores (CUT)
Lula oli autotyöläinen joka nousi johtamaa v 1969 Metalliliittoa.
Hänkin oli sotilasjuntan aikana vangittuna ay-toiminnan takia.
Presidenttinä Lula pani toimeen Fome Zero -ohjelman nälän ja äärimmäisen
köyhyyden lopettamiseksi Brasiliasta
Lula aloitti presidenttinä ulkopolitiikan pragmaattisen linjan
Brasilia vastustaa kehittyneiden maiden maataloustukia, ja Lulan johtama
ulosmarssi kariutti muun muassa FTAA-neuvottelut sekä Cancúnin WTO:n
neuvottelut vuonna 2003 G8-maiden maataloustuista
Brasilia on myös murtanut yhdysvaltalaisten lääkeyhtiöiden patentteja
Lula on ajanut myös YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista
Hän on arvostellut USA:n toimia Irakissa ja Syyriassa
Lula on vierailut myös Kuubassa, piti suhteita yllä Venezuelaan (kriittisesti)
Lula da Silva sai heinäkuussa 2017 korruptiosta 9,5 vuoden vankeustuomion.
Hän meni kiltisti vankilaan mutta valitti tuomiosta. Hän lopulta voitti valituksen
ja tuomio mitätöitiin.
Intia
Inhimillisen kehityksen indeksi 134/192
Intiasta on tullut maailman väkirikkain maa.
Intian väestömäärä ohitti Kiinan vuonna 2023.
Intiassa on kymmeniä miljoonakaupunkeja.
Teollisuuden ja tietoyhteiskunnan kehitys ovat vahvistaneet maan taloutta.
Kaksisataa miljoonaa intialaista elää vielä köyhyydessä.
Maaseutuväestön elinolot ovat kurjistumassa.
Pienviljelijäperheiden ruokaturva horjuu.
Hallituksen kärkevä hindulainen kansallismielisyys lietsoo uskontojen ja
väestöryhmien välisiä ristiriitoja.
Intialla on valtavia ympäristöhaasteita.
Kaupunkeja uhkaa vesipula ja ilmansaasteet aiheuttavat sairauksia.
Väkiluku 1,4 mrd Intiassa on tuhansia etnisiä ryhmiä, joista useimmat
kuuluvat joko indoeurooppalaiseen kielikuntaan tai dravida-kieliperheen
kansoihin.
Kielet: Hindi ja englanti (viralliset kielet), osavaltioissa virallisesti 22
kansalliskieltä, kaikkiaan maassa puhutaan yli 400 kieltä
Uskonto: Hindut 80%, muslimit 14%, kristityt 2%, sikhit 2%, muut ja
uskonnottomat 2%
Valtiomuoto on liittovaltio
Pinta-ala: 3,3 milj neliö km
Maailman 5. suurin talous.
Intian tuotantoelämä on nykyaikaistunut.
Intia on tietotekniikan ja lääketeollisuuden suurvalta.
Yli kaksisataa miljoonaa intialaista elää kuitenkin yhä köyhyydessä.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana Intiassa olisi luotava lähes 200
miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta työttömyys ei aiheuttaisi levottomuuksia.
Intia on liittovaltio, johon kuuluu 28 osavaltiota sekä kahdeksan liittovaltion
alaista hallintoaluetta.
Valtionpäämiehenä on valitsijamiehistön valitsema presidentti.
Valitsijamiehinä toimivat liittovaltion ja osavaltioiden kansanedustajat.
Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Droupadi Murmu.
Hän on Intian toinen naispresidentti.
Presidentin toimikausi on viisi vuotta.
Presidentin valta-asema on muodollinen.
Todellista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus,
jonka on nautittava parlamentin alahuoneen luottamusta.
Intialla on kaksikamarinen parlamentti.
Parlamentin ylähuonetta kutsutaan osavaltioiden neuvostoksi.
Neuvostossa on 245 jäsentä, joista kaksitoista on presidentin nimittämiä.
Osavaltioiden parlamentit valitsevat muut jäsenet.
Kunkin osavaltion valitsijamiesten määrä lasketaan niiden asukaslukujen
mukaan.
Parlamentin alahuoneessa on 545 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä
vaaleilla viiden vuoden välein.
Vain 15% nykyisistä kansanedustajista on naisia.
Viime vuoden parlamenttivaaleissa oikeistolainen Janata- eli Kansanpuolue
kykeni jatkamaan hallitusvastuussa vain vaaliliiton (National Democratic
Alliance (NDA) avulla puolueen johtaja Narendra Modi jatkoi Intian
pääministerinä.
Vaalin tulos oli hyvin tiukka ja Modin asema on nyt heikoin vaikka hän on
voittanut 3 X.
Modi on populistinen hindunationalisti ja rinnastettavissa jossain määrin
samaan sarjaan Trumpin, Orbánin ja Le Penin kanssa.
Intian ulkopolitiikan painotukset ovat muuttuneet Narendra Modin
valtakaudella.
Suhteet länteen ja Yhdysvaltoihin ovat lähentyneet ja tiivistyneet, kun taas
suhteet perinteiseen liitolaiseen Venäjään (NL) ovat olleet enemmän taka
alalla
Yhteistyötä Itä-Aasiaan ja lähialueille on tiivistetty
Intian perinteiset viholliset ovat Kiina ja Pakistan ja Intian asenne on vain
tiukentunut
Yhteistyö Israelin kanssa on ollut vilkasta hänen tultuaan Intian
pääministeriksi
Modi ja Trump tulevat hyvin toimeen keskenään
Etelä-Afrikka
Inhimillisen kehityksen indeksi 110/192
Etelä-Afrikan tasavalta on mustan Afrikan merkittävin valtio jonka valtiomuoto
parlamentaarinen tasavalta jolla on toimeenpaneva presidentti
Nykyinen presidentti on Cyril Ramaphosa v 2018 lähtien.
Pinta-ala 1,2 mil neliö km
Väkiluku n 50 milj, n 80% mustia, n 10% valkoisia ja loput ns värillisiä.
Kielinä englanti ja afrikaans sekä zulu, xhosa ja shoto suurimpina mustien
kielinä
Etelä-Afrikan perustuslaki takaa uskonnonvapauden.
Valtaosa on kristittyjä 75%, afrikkalaiset heimouskonnot 15%, islam 1,5%,
hindulaisuus 1,25%
Lukutaito lähes 95%
Erityisesti mustat afrikkalaisnationalistit kutsuvat Etelä-Afrikkaa Azaniaksi.
Mm arkkipiispa Desmond Tutu ja Nelson Mandela ovat kuvanneet vuoden
1994 jälkeistä demokraattista monikulttuurillista Etelä-Afrikkaa
Sateenkaarivaltioksi (Rainbow Nation).
Etelä-Afrikka on kiehtova maa jolla on hieno maantiede, miellyttävä ilmasto,
kallioperä sisältää paljon mineraaleja
E-A luonto on hieno, viisi erillaista kasvillisuusvyöhykettä, kotoperäisistä
eläimistä tunnetuimpia ovat niin sanottu ”big five”: norsu, leijona, sarvikuono,
leopardi ja kafferipuhveli, jotka elävät bushveld- ja savannialueilla.
Maan aluevesien kalalajeja on yli 2 000, joka on 16 prosenttia kaikista
maailman kalalajeista
Etelä-Afrikan rannikkovesillä esiintyy kahdeksaa eri valaslajia. Niistä
yleisimmin havaittu on mustavalas, joka poikii rannikon lahdenpoukamissa
E-A historia on värikäs pitäen sisällään aika hyvin tunnetun varhaishistorian,
kuuluisan siirtomaakauden, Buurisodat ja Aparheidin
Vuodesta 1994 Etelä-Afrikkaa on hallinnut ANC.
Nelson Mandela on yksi maailman arvostetuimpia poliittisia johtajia.
Mandela vetäytyi 1999 ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi Thabo Mbeki,
joka valittiin uudelleen v 2004
Mbeki oli riidoissa entisen varapresidenttinsä Jacob Zuman kanssa, joka
valittiin ANC:n johtoon joulukuussa 2007
Mbeki suostui ANC-puolueen johdon vaatimuksesta eroamaan presidentin
virasta ennen kautensa päättymistä, kun Mbekin Zumaa vastaan ajamat
syytteet oli hylätty oikeudessa.
Helmikuussa 2018 Zuma joutui sitten eroamaan presidentin virasta ja hänen
tilalleen Etelä-Afrikan tasavallan uudeksi presidentiksi valittiin Cyril
Ramaphosa
ANC:n tärkeimmät liittolaiset ovat olleet ammattiyhdistysliike COSATU ja
Etelä-Afrikan kommunistinen puolue (SACP), joka on osallistunut maan
parlamenttivaaleihin ANC:n ehdokaslistoilta.
Liittolaisten välisiin suhteisiin muodostui 2000-luvun alussa jännitteitä, kun
COSATU ja SACP vaativat suurempaa vaikutusvaltaa päätettäessä maan
talouspolitiikassa
ANC:stä irtautui uusi puolue 2008 Congress of the People’n (COPE), se on
nyt kuihtunut
Economic Freedom Fighters (EFF) on eteläafrikkalainen
äärivasemmistolainen puolue jonka perusti ANC:n nuorisoliiton erotettu
johtaja Julius Malema 2013.
Maan keskeiseksi oppositiopuolueeksi on noussut kesäkuussa 2000
perustettu Demokraattinen allianssi (DA), joka syntyi Demokraattisen
puolueen ja Uuden kansallispuolueen liitosta.
Parlamenttivaaleissa 2019 ANC sai 230 paikkaa, DA 84 paikkaa, EFF 44
paikkaa ja Inkatha 14 paikkaa. ANC ja DA menettivät kumpikin paikkoja,
mutta siis ANC:n ehdoton enemmistö parlamentissa säilyi edelleen.
V 2024 vaaleissa ANC sai vain 159 paikkaa, DA 87 paikkaa, Jacob Zuman
uusi puolue MK (uMkhonto we Sizwe) 58 paikkaa, EFF 39 paikkaa ja Inkatha
17 paikkaa
Etelä-Afrikan uusi ulkopolitiikka korostaa Afrikan mantereen merkitystä ja
Etelä-Afrikan keskeisyyttä maanosan poliittisessa ja taloudellisessa
tulevaisuudessa.
SADC:n (engl. Southern African Development Community) kautta ja Afrikan
Unioni korostuvat.
Se on myös pyrkinyt aktiivisesti osallistumaan mantereen kriisien sovitteluun
muun muassa Burundissa ja Zairessa.
Vaikka Etelä-Afrikka on pyrkinyt kansainvälisesti edistämään ihmisoikeuksia
ja demokratiaa, se on joutunut kuitenkin reaalipoliittisista syistä tinkimään
idealismistaan.
ANCn vanha tukija oli Neuvostoliittoon. Tämä selittää pitkälti E-A hyviä
suhteita Venäjään ja Putiniin.
E-A on myös G20 puheenjohtaja v 2025
Cyril Ramaphosa profiili:
Matemela Cyril Ramaphosa (s. 17.11.1952 Johannesburg) on
eteläafrikkalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja apartheidin vastainen
aktivisti
Etniseltä taustaltaan Ramaphosa on venda.
Opiskellessaan lakia Etelä-Afrikan Turfloopin yliopistossa Ramaphosa
osallistui opiskelijapolitiikkaan ja nousi paikallisen musta tietoisuus -järjestön
puheenjohtajaksi.
V 1982 Ramaphosa nousi vaikutusvaltaisen Kaivostyöläisten ammattiliiton
(National Union of Mineworkers -NUM) pääsihteeriksi
CR oli merkittävä hahmo COSATU:ssa koko 1980-luvun ajan.
Vuonna 1991 hänet valittiin ANC:n pääsihteeriksi, suosittelija Mandela
Nelson
Vuonna 1996 Ramaphosa siirtyi liike-elämän palvelukseen
Ramaphosa oli osakkaana ja johtajana Lonmin-yhtiössä, joka operoi
platinakaivosta.
Poliisi ampui 34 lakkoilevaa työläistä yhtiön kaivoksella Marikanassa 16.
elokuuta 2012. Lisäksi 78 haavoittui.
Ramaphosa oli kehottanut poliisia kovempiin otteisiin kaivosmiehiä vastaan.
Marikanan tapauksesta järjestetty tutkimus vapautti Ramaphosan
syyllisyydestä, mutta maan oppositio syyttää häntä edelleen.
Pian tutkimuksen julkaisun jälkeen Ramaphosa nimitettiin maan
varapresidentiksi
Helmikuussa 2020 Ramaphosa joutui murtovarkauden uhriksi.
Murtomiehet olivat murtautuneet hänen Phala Phalan tilalleen Limpopon
maakunnassa ja varastaneet väitteiden mukaan jopa neljä miljoonaa
dollaria.
Murtovarkaat saatiin kiinni tilalla ja heidän kuulusteltiin ja maksettiin
pysymään hiljaisina tapahtuneesta
Ramaphosa valittiin uudestaan presidentiksi 14. kesäkuuta 2024. Tämä oli
kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ANC tarvitsi opposition tukea hallituksen
muodostamiseen sekä presidentin valintaan
Indonesia
Inhimillisen kehityksen indeksi 112/192
Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa.
Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio.
Pinta-ala 1,9 milj neliö km ja se on 15 suurin valtio maailmassa
Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo.
Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa.
Jaava on maailman väkirikkain saari ja se on Indonesian dominoiva saari
Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin
muslimienemmistöinen maa.
Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti
ja presidentti.
Maan pääkaupunki on Jakarta.
Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin
ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden
ja Borneo kolmen valtion kesken.
Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian
Andamaanien ja Nikobaarien territorio.
Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta
lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja
Intiaan.
Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet
suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat
kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien.
Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat
taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin
Maustesaarten eli Molukkien kauppaan.
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen
Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden.
Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet
luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja
nopeat talousmuutokset.
Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno
Kommunistien väitettiin yrittäneen vallankaappausta 1965
Sillä verukkeella armeija teki vastakaapauksen ja aloitti anti-kommunistiset
puhdistukset.
Kommunistinen PKI puolue käytännössä tuhottiin.
Satoja tuhansia ihmisiä surmattiin.
Armeijan päällikkö, kenraali Suharto, syrjäytti Sukarnon
Suharto nimitettiin presidentiksi maaliskuussa 1968.
Hänen Uuden järjestyksen hallintoaan kannatti USA
Indonesia vaati itselleen Portugalin siirtomaata Itä-Timoria ja miehittisen
vuonna 1975
Alueen asukkaat eivät kuitenkaan hyväksyneet sen liittämistä Indonesiaan ja
myös YK tuomitsi miehityksen.
Vuonna 2002 Indonesia vetäytyi sieltä ja Itä-Timor itsenäistyi.
Vuosina 1997 ja 1998 Aasian talouskriisi iski pahiten Indonesiaan.
Se lisäsi tyytymättömyyttä maan hallintoa kohtaan ja johti yleisiin
mielenosoituksiin.
Suharto erosi 21. toukokuuta 1998.
Vuonna 1999 Itä-Timor äänesti haluavansa erota Indonesiasta 25 vuotta
kestäneen miehityksen jälkeen.
Indonesia on tasavalta, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä.
Pääministerin virkaa ei ole.
Indonesia on yhtenäisvaltio, eli valta on keskittynyt keskushallitukselle.
Sen jälkeen kun presidentti Suharto erosi vuonna 1998, maassa on tehty
suuria poliittisia ja rakenteellisia uudistuksia.
Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa on uudistettu neljällä
perustuslakiin vuosina 1999, 2000, 2001 ja 2002 tehdyllä lisäyksellä.
Indonesian presidentti on maan valtionpäämies ja armeijan ylipäällikkö, ja
hän johtaa sisä- ja ulkopolitiikkaa.
Presidentti nimittää ministerineuvoston, jonka jäsenten ei tarvitse olla vaaleilla
valittuja.
Vuoden 2004 presidentinvaaleissa kansa valitsi presidentin ja varapresidentin
ensimmäistä kertaa suoraan.
Presidentti voi olla virassa enintään kaksi peräkkäistä viisivuotiskautta.
Suharto suhtautui epäilevästi länsivaltoihin ja vihamielisesti Malesiaan.
Hänen jälkeensä Indonesian ulkosuhteet ovat keskittyneet kansainväliseen
yhteistyöhön ja myönnytyksiin, jotta maan poliittiselle vakaudelle ja
talouskehitykselle saataisiin ulkopuolista tukea.
Indonesialla on läheiset suhteet naapureihinsa Aasiassa, ja maa on ASEANin
sekä East Asia Summitin perustajajäsen.
Indonesia palautti suhteensa Kiinaan vuonna 1990.
Indonesia on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1950
Maa oli Sitoutumattomien maiden liikkeen ja Islamilaisen konferenssin
perustajajäsen.
Indonesia on allekirjoittanut ASEANin vapaakauppa-aluesopimuksen, ja se on
OPECin, Cairns-ryhmän ja WTO:nn jäsen.
Indonesia on saanut humanitaarista ja kehitysapua vuodesta 1966 lähtien,
erityisesti Yhdysvalloilta, Euroopalta, Australialta ja Japanilta.
Indonesia liittyi juuri BRICS uusimmaksi jäseneksi
Maalla on ollut suhteellisen hyvät suhteet USA kanssa
Iran
Inhimillisen kehityksen indeksi 77/192
Iran, entinen Persia, on maa jolla on takanaan loistava historia mutta
epävarma tulevaisuus.
Iranin korkeakulttuuri on maailman vanhimpia.
Kirjoitettu historia alkaa elamilaisten kirjoituksista noin 3000 eaa.
Maahan tunkeutuneet arjalaiset toivat useimpien Iranin nykykielten
esimuodot.
Meedian valtakunnan jälkeen akemenidit muodostivat Kyyros II Suuren
johdolla Persian valtakunnan 546 eaa.
Aleksanteri Suuri valloitti Persian vuonna 331 eaa.
Se jatkui pian seleukidien dynastiana, jota seurasivat parthialaisten ja
sassanidien valtakunnat.
Perustuslaillisen vallankumouksen jälkeen Reza Pahlavi kaappasi vallan
Qajar-dynastialta vuonna 1921.
Šaahi Reza Pahlavi teki suunnitelmia teollisuuden kehittämisestä, rautateiden
rakentamisesta ja kansallisesta koulutusjärjestelmästä.
Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti kuitenkin vastustusta.
Toisen maailmansodan aikana maan miehittäneet liittoutuneet pakottivat
šaahin luovuttamaan vallan pojalleen Muhammad Reza Pahlaville, jonka
toivottiin olevan yhteistyöhaluisempi.
Vuonna 1953 Anglo-Iranian Oil Companyn kansallistamisen vuoksi
pääministeri Mohammed Mossadeq syöstiin vallasta brittien ja
amerikkalaisten tiedustelupalveluiden avustuksella.
Tarkoituksena oli suojella maiden öljyintressejä.
Vallankaappauksen jälkeen monarkia palautui ja valta siirtyi takaisin šaahi
Muhammad Reza Pahlaville.
Hänen itsevaltainen hallintonsa johti lopulta islamilaiseen vallankumoukseen
vuonna 1979, jota johti maanpaossa ollut ajatollah Khomein
Länsimediassa Iranin poliittiset ryhmittymät jaetaan usein konservatiiveihin ja
liberaaleihin.
Konservatiivit ovat uskollisia islamilaisen vallankumouksen perinteelle ja
jakaantuneet kahteen puolueeseen ja liittoumaan:
Yhdistynyt periaatteellisrintama (UPF) ja Laaja periaatteellisrintama (BPF).
Vasemmisto tai reformistit (Eslah-Talaban) ovat samoin kahdessa
puolueessa: Kansallinen luottamus ja uudistusten kansankoalitio (PCR) ja
Reformistien koalitio.
Iranissa noudatetaan islamilaista šaria-lakia, jossa on elementtejä
eurooppalaisista laeista. Šaria kieltää esimerkiksi alkoholin nauttimisen
Alkoholin nauttimisesta voi saada kuolemantuomioon.
Jos syytetty osoittaa katumusta, saattaa hän selvitä raipaniskuin.
Uusi teokraattinen poliittinen järjestelmä toteutti konservatiivisia islamilaisia
reformeja ja papiston ennennäkemättömän suoran vaikutusvallan.
Se vahvisti Iranin länsimaitten vastaista suuntausta, joka osin johtui lännen
tuesta šaahille
Vuonna 1980 Irak hyökkäsi vallankumouksen heikentämään Iraniin ja tuhoisa
Irakin–Iranin sota jatkui vuoteen 1988.
Kamppailu reformistien ja konservatiivien välillä jatkuu nykyisin vaaleilla
valittujen poliitikkojen kautta, joiden valtaa papisto voimakkaasti rajoittaa.
Presidentiksi valittiin 2005 konservatiivinen Mahmud Ahmadinedžad
Iran ilmoitti vuonna 2005 jatkavansa uraanin rikastamista, jonka se oli
keskeyttänyt vuonna 2003 IAEA:n pyynnöstä.
IAEA ja YK totesivat Iranin rikkovan määräyksiä ja uhkailivat sitä
rangaistuksilla.
USA laittoi rangaistuksia täytäntöön 2007, jolloin IAEA arvioi Iranin kykenevän
halutessaan kehittämään ydinaseen 3–8 vuodessa
Trump palautti marraskuussa 2018 kaikki Iranin-vastaiset pakotteet, jotka
purettiin vuonna 2015 solmitun ydinsopimuksen yhteydessä.
USA vetäytyi sopimuksesta toukokuussa 2018.
Israel on pitänyt Irania päävihollisenaan jo pitkään ja siksi mm Mossad on
toiminut hyvin näyttävästi Iranissa jo pitkään
Hiljattain Israel tuhosi täysin Teheranin ilmapuolustuksen ja ohjuspatterit
Iran on tukenut pitkään Syyriaa, Libanonin Hizbollahia, Gazan Hammasia ja
Jemenin Hutheja.
Myös Irakissa Iran on tukenut shiihalaisryhmiä
Hiljattain Kiinan avustuksella Iran yllättäen solmi diplomaattisuhteet
arkkivihollisensa Saudi-Arabian kanssa.
Iran on viime aikoina lähentynyt Kiinaa ja Venäjää joiden kanssa lisää myös
kaupankäyntiä. Venäjälle Iranin asetoimitukset mm dronit ovat tervetulleita.
Venäjä, Iran ja Turkki harjoittivat Syyrian sisällissodan aikana yhteistyötä ja
yrittivät jopa esittää Syyrialle uutta perustuslakia.
Syyrian vallankumous lopetti nämäkin yritykset. BRICS on tervetullut foorumi
eristyksiin joutuneelle Iranille.
Iranin suhteet USA kanssa tuskin paranevat Trumpin aikana. Ehkäpä
päinvastoin.
Argentiina
Inhimillisen kehityksen indeksi 47 / 192
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Argentiina
Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin.
Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä
ABC-valtiot
Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja
Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin.
1800-luvun alussa itsenäistyneen Argentiinan johdossa ovat vuorotelleet niin
sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.
Argentiina kuului 1900-luvun alussa maailman rikkaimpiin valtioihin, mutta
myöhemmin talous on muuttunut epävakaaksi ja maassa on ollut useita
talouskriisejä
Väkiluku n 45,7 milj, väestö pääosin espanjalais-, italialais- ja muut
eurooppalaistaustaiset sekä monietniset/mestizo 97%, alkuperäiskansat,
afrikkalaistaustaiset ja muut 3%
Uskonto: katolilaiset 68%, protestanttikristityt 6%, muut uskonnot 3%,
uskonnottomat 23%
Pinta-ala 2,7 milj neliö km
Argentiina voidaan jakaa pinnanmuodoiltaan neljään alueeseen, Andeihin,
maan pohjoisosaan, Pampaan ja Patagoniaan.
Argentiina itsenäistyi Espanjasta vuonna 1816.
1860-luvulla maassa asui kaksi miljoonaa ihmistä, vuonna 1914 jo kahdeksan
miljoonaa.
Euroopan eri maista tuli Argentiinaan viisi miljoonaa siirtolaista.
Karjatilat vaurastuivat, rautatiet kuljettivat viljaa ja lihaa.
1940-luvulta alkaen Argentiinan teollisuus vahvistui. Ihmiset muuttivat maalta
kaupunkiin. Ammattiliitot saivat yhteiskunnallista merkitystä.
Argentiinassa oli sotilaskaappauksia, niiden kautta valtaan nousi myös Juan
Domingo Peron. Peron rakensi ympärilleen kansanliikkeen, jonka perintö
vaikuttaa nykyisinkin Argentiinan politiikassa.
1970-luvulla kenraali Jorge Videlan johtama sotilashallitus käynnisti niin
sanotun likaisen sodan tuhotakseen vastustajat.
Armeija ja turvallisuuspoliisi tappoivat yli 20 000 ihmistä.
Vuonna 1983 sotilashallitusten valta päättyi.
1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla Argentiinan taloudessa on ollut rajuja
lamakausia.
Maa on velkaantunut eikä ole kyennyt täyttämään sitoumuksiaan.
Luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa on räikeää köyhyyttä.
Sotilashallitusten aikaan ei ole palattu.
Poliittinen valta on siirtynyt vapaissa vaaleissa hallitukselta toiselle.
Vuonna 2023 Argentiinan presidentiksi valittiin oikeistolainen taloustieteilijä
Javier Milei, lempinimi ”El Loco” = hullu
Argentiinalainen taiteilija Emilio Pettoruti paljasti jo sata vuotta sitten, että
vakavien äijien sielussa soi valon ja varjojen kopea tango.
Presidentti Milei vähättelee ihmisen toimien vaikutusta ilmastonmuutoksen
aiheuttajina.
Argentiinan maatalouden tärkeät alat, laajamittainen soijan viljely ja lihakarjan
kasvatus, ovat osaltaan rasittaneet ympäristöä ja kaventaneet elonkirjoa.
Soijan viljelijät ovat raivanneet metsiä pelloiksi. Karjatilalliset ovat muuttaneet
metsämaat ja ruohotasangot laitumiksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö
FAO arvioi, että vuosien 1980 ja 2000 välillä Argentiinassa hävitettiin 16
miljoonaa hehtaaria metsää.
Metsien tuhoaminen jatkuu 120 000 hehtaarin vuositahdilla.
Vuonna 2024 mielipidemittauksiin osallistuneet argentiinalaiset ovat pitäneet
vakavimpina ympäristöhaasteina ilmastonmuutosta, vesien saastumista ja
jätehuollon ongelmia.
Argentiina on vuoden 1985 Argentiinan–Brasilian integraatio- ja
yhteistyösopimuksesta alkunsa saaneen Mercosur-kauppasopimuksen jäsen.
Se oli ainoa Latinalaisen Amerikan maa, joka osallistui vuoden 1991 YK:n
valtuuttamaan Persianlahden sotaan ja vuoden 1994 Haitin operaation joka
vaiheeseen.
Argentiina on lähettänyt rauhanturvaajia El Salvador–Honduras–Nicaraguan
operaatioon, Guatemalaan, Ecuadorin–Perun operaatioon, Länsi-Saharaan,
Angolaan, Kuwaitiin, Kyprokselle, Kroatiaan, Kosovoon, Bosniaan ja Itä
Timoriin
Nykyisin Argentiina luottaa enemmän Mercosuriin kansainvälisen
suuntautumisen ensisijaisena kohteena, kun vielä 1990-luvulla se luotti
suhteissaan Yhdysvaltoihin.
Argentiina on pitkään vaatinut Falklandsaaria, Eteläisiä Shetlandsaaria ja
Etelä-Georgiaa
Argentiinan ja Perun välit rikkoutuivat vuonna 1995 puoleksitoista
vuosikymmeneksi Argentiinan myytyä salaa aseita ja ammuksia Perun
kanssa Cenepan sotaa käyvälle Ecuadorille.
Tätä ennen Peru oli ollut Argentiinan liittolainen ja tukenut sitä 1980-luvulla
Falklandin sodassa.
Argentiinan ja Uruguayn välit ovat viilentyneet Uruguayn Fray Bentosiin
rakennettavan sellutehtaan vuoksi, sillä argentiinalaiset uskovat tehtaan
aiheuttavan ympäristöongelmia.
Kirchnerin kaudella maa lähentyi etenkin Boliviaa ja Venezuelaa, jolta se sai
avokätisen lainan, jolla se maksoi Kansainvälisen valuuttarahaston saatavat
ja pääsi näin pois sen holhouksesta.
Javier Milei on jo käynyt tervehtimässä Trumpia Valkoisessa talossa ja hän
tulee hyvin toimeen Elon Muskin kanssa jolle hän lahjoitti CPAC kokouksessa
moottorisahan joka oli hänen tunnus vaalikampanjassa