“Puhutaan paljon uudesta alusta. Millainen muutos on sitten käsillä?” kysyi entinen pääministeri Paavo Lipponen puhuessaan Helsingin Vanhoille Tovereille päivä presidentinvaalin jälkeen 12.2. 2024.
Suomen ulkopolitiikasta kerrotaan kahta tarinaa, Lipponen sanoi.
On ulkopolitiikan pitkä tarina, jossa Naton jäsenyys on pitkän kehityksen päätepiste ja joiltain osin uusi alku, Lipponen sanoi. Tämä on ollut Lipponen mukaan Niinistön linja ja se on ollut Tarja Halosen linja.
Toinen tarina on revisionistisen linjan tarina. Sen mukaisesti Suomesta olisi tullut länsimaa vasta Naton jäsenyyden myötä. Tämän tarinan Lipponen hylkää.
“Olemme aina olleet enemmän länsimaa kuin monet muut Nato-maat”, hän sanoi.
Lipposen viesti oli selvä: “Tätä pitkää linjaa myös valittu presidentti joutuu opettelemaan.”
Nato-jäsenyys on ymmärretty niin, että presidentti on Suomen edustaja Natossa, Lipponen totesi ja muistutti, että että presidentin sijainen Natossa on pääministeri.
“Pääministeri vastaa eduskunnalle kaikesta”, Lipponen alleviivasi.
Hän piti outona, että hallitus ohitettaisiin sillä, että presidentti kerää parlamenttipisteitä tai parlamentaarista katetta tapaamalla eduskuntaa.
“Tässä on ikään kuin suden hetki. Pohjoismainen parlamentarismi on sitä, että on hallitus joka johtaa ja nauttii eduskunnan luottamusta.”
Jos siitä irtaannutaan, mennään autoritääristä presidenttiyttä kohti, Lipponen varoitti.
Teksti: Eila Nevalainen
Kuva: Hannu Ohvo
