Sukupolvien välistä sopimusta, lakisääteistä työeläketurvaa, on kaikkien yhteiskunnallista vastuuta kantavien tahojen puolustettava.
Maamme historiassa tämä sukupolvien välinen sopimus on ainoa hallituksen ja eduskunnan ulkopuolella olleiden järjestöjen yhteinen vaatimus, joista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tekemästä aloitteesta on syntynyt perustuslaillisen suojan saanut laki Suomessa.
Työmarkkinaetujärjestöissä ja myös maatalousyrittäjien keskuudessa sukupolvien välisen sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin 1960.
Tästä syystä ja tällä sovitulla rahoitusjärjestelmällä yleinen yksityisalojen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961. Se tuli yhtäaikaisesti voimaan lyhytaikaisista työsuhteista säädetyn LEL:n kanssa 1.7.1962. Samalla periaatteella säädettiin myöhemmin maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkelait. Tämä sukupolvien välinen sopimus siihen liittyvine lakeineen sai perustuslaillisen suojan.
Nyt eläkkeellä olevat ovat aktiiviaikanaan maksaneet ja hoitaneet isiensä ja äitiensä eläketurvan sukupolvien välisen sopimusvelvoitteen mukaisella tavalla. Monet heistä maksavat nykysesistä eläkkeestään lisäeläkemaksua, jolla rahoitetaan myös työssä olevien tulevaa eläketurvaa.
Vastuullinen eläkeikää lähestyvä isä ja äiti ymmärtää tämän sopimuksen merkityksen ja odottaa sopimuksen kunnioittamisen jatkuvan myös omien lapsiensa puheissa ja teoissa.
On tahoja, jotka haluaisivat tämän järjestelmän osittain tai kokonaan purkaa. He ilmeisen tarkoituksellisesti unohtavat, että heidän eläkkeelle jäävät tai jo eläkkeellä olevat isät ja äidit ovat keskustelun objekti.
Monet eläkkeellä olevat ukit ja mummot kantavat vieläkin kortensa kekoon tulevista eläkkeistä maksalla nykyisistä työeläkkeistään lisäeläkemaksuja. Lisäksi eläkkeistä maksetaan korkeampaa veroa kuin palkkatuloista. Mainitulla maksuilla toivottavasti ainakin osittain rahoitetaan pieniä eläkkeitä.
Keskustelussa on piirteitä, joissa esitetään sukupolvien välistä vihaa lietsovia kannanottoja, joita ylläpidetään ja perustellaan usein tietämättömyydellä, mutta myös tarkoituksenmukaisella poliittisella populismilla. Ei myöskään havaita, että tällä keskustelulla purraan ruokkivaa kättä joka ostaa ja kuluttaa työllistäviä palveluja.
Tämän sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin jo 1960.
Nyt tästä 2019 alkaneeseen keskusteluun tuli eläkkeiden 2023 indeksikorotusten yhteydessä lisää vähemmän työeläkkeitä ymmärtäväisiä sävyjä.
Toivon tämän useasti eläkkeiden historiasta tietämättömyyteen perustuvaan keskusteluun uuden rakentavamman käänteen, eikä sotketa keskustelussa sosiaalilakeja ja työeläkelakeja samaan soppaan.
Sukupolvien välistä sopimusta, lakisääteistä työeläketurvaa, on kaikkien yhteiskunnallista vastuuta kantavien tahojen puolustettava.
Maamme historiassa tämä sukupolvien välinen sopimus on ainoa hallituksen ja eduskunnan ulkopuolella olleiden järjestöjen yhteinen vaatimus, joista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tekemästä aloitteesta on syntynyt laki Suomessa.
Työmarkkinaetujärjestöissä ja myös maatalousyrittäjien keskuudessa sukupolvien välisen sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin 1960.
Tästä syystä ja tällä sovitulla rahoitusjärjestelmällä yleinen yksityisalojen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961. Se tuli yhtäaikaisesti voimaan lyhytaikaisista työsuhteista säädetyn LEL:n kanssa 1.7.1962. Samalla periaatteella säädettiin myöhemmin maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkelait. Tämä sukupolvien välinen sopimus siihen liittyvine lakeineen sai perustuslaillisen suojan.
Nyt eläkkeellä olevat ovat aktiiviaikanaan maksaneet ja hoitaneet isiensä ja äitiensä eläketurvan sukupolvien välisen sopimusvelvoitteen mukaisella tavalla. Monet heistä maksavat nykysesistä eläkkeestään lisäeläkemaksua, jolla rahoitetaan myös työssä olevien tulevaa eläketurvaa.
Vastuullinen eläkeikää lähestyvä isä ja äiti ymmärtää tämän sopimuksen merkityksen ja odottaa sopimuksen kunnioittamisen jatkuvan myös omien lapsiensa puheissa ja teoissa.
On tahoja, jotka haluaisivat tämän järjestelmän osittain tai kokonaan purkaa. He ilmeisen tarkoituksellisesti unohtavat, että heidän eläkkeelle jäävät tai jo eläkkeellä olevat isät ja äidit ovat keskustelun objekti.
Monet eläkkeellä olevat ukit ja mummot kantavat vieläkin kortensa kekoon tulevista eläkkeistä maksalla nykyisistä työeläkkeistään lisäeläkemaksuja. Lisäksi eläkkeistä maksetaan korkeampaa veroa kuin palkkatuloista. Mainitulla maksuilla toivottavasti ainakin osittain rahoitetaan pieniä eläkkeitä.
Keskustelussa on piirteitä, joissa esitetään sukupolvien välistä vihaa lietsovia kannanottoja, joita ylläpidetään ja perustellaan usein tietämättömyydellä, mutta myös tarkoituksenmukaisella poliittisella populismilla. Ei myöskään havaita, että tällä keskustelulla purraan ruokkivaa kättä joka ostaa ja kuluttaa työllistäviä palveluja.
Tämän sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin jo 1960.
Nyt 2023 tästä jopa yhteiskuntasopua häiritsevästä keskustelun sävystä tulee olla todella huolestunut.
Toivomme myös kevään 2023 vaalikeskusteluissa tämän useasti tietämättömyyteen perustuvaan sukupolvien välistä vihaa lietsovaan keskusteluun uuden rakentavamman käänteen
Artturi Pennanen
Tämän artikkelin huolenaiheen esillä pitämisen pitivät tärkeänä kerhomme puheenjohtajat
Nykyinen Marjut Vuotila ja EX Maili Hanski (istumassa)
