KAUPUNGINJOHTAJA OLAVI KAJALAN AIKA 1942-1967
Lahden seudun Wanhojen Tovereiden vieraana oli tänään 19.2.2024 opas Jaakko Petäjä, jonka aiheena oli Lahden kaupunginjohtaja Olavi Kajalan aika vuosina 1942-1967. Petäjä piti Kajalasta hyvin asiantuntevan ja elävän puheenvuoron. Kajala syntyi Hämeenkyrössä ja hänen vanhempansa kuolivat varhain. Äidin sisko piti Olavista huolta ja hän sai lähipiiristä taloudellista tukea oppikoulussa opiskelua varten. Kajala opiskeli Helsingin yliopistossa kaksi tutkintoa: ekonomiksi v. 1929 ja oikeustieteiden kanditaatiksi v. 1931. Kansanedustajaksi hänet valittiin Pirkanmaalta v. 1939. Kajala aloitti Lahden kaupunginjohtajana vuonna 1942, jolloin edeltäjä Uuno Takki muutti Helsinkiin. Jaakko Petäjä kertoi paljonkin asioita, joita Olavi Kajala pani vireille ja toteen Lahdessa. Asuntojen rakentaminen siirtolaisille ja rintamamiehille, Aino-patsaan hankkiminen, kesäteatteri Pikku-Vesijärven rantaan, taidemuseohankkeen vireillepano, kirjailijakokouksen ja historiallisen museon tulot Lahteen, vapauden hengetär-patsaan hankinta ja tontin saaminen konserttitalolla ovat esimerkkejä Kajalan ansiokkaasta toiminnasta Lahden hyväksi. Kajalan kaupunginjohtaja-aikana Lahden väkiluku lähes kolminkertaistui eli kasvoi noin 30.000-tuhannesta noin 80.000-tuhanteen asukkaaseen. Eduskuntaan Olavi Kajala valittiin Hämeen vaalipiiristä kolmeen kertaan vuosina 1948, 1952 ja 1962. Kansanedustaja-aikoina Kajala hoiti samanaikaisesti myös kaupunginjohtajan tehtävät eli sijaista ei valittu. Hän oli hyvin kielitaitoinen ja ulospäin suuntautunut ja sai kansanedustajana useita luottamustehtäviä, joissa kielitaidolle oli käyttöä. Kajala toimi mm. pohjoismaiden neuvostossa ja Suomen YK-valtuuskunnassa. Kajalalla oli vahvaa kulttuuritaustaa jo ennen Lahteen tuloaan, sillä hän oli aikaisemmin toiminut mm. Tampereen Työväen Teatterin johtokunnan puheenjohtajana. Kun Lahteen tuli ulkomailta vieraita – mm. pääministerien johtamia valtuuskuntia – Kajala toivotti aina kaikki valtuuskunnat tervetulleiksi heidän omalla äidinkielellään. Kajala muistetaan siitäkin, että hän toimi itse myös matkaoppaana kun Lahtea esiteltiin muiden maiden valtuuskunnille ja ryhmille.
Olavi Kajala toimi myös Lahden sosialidemokraattisessa työväenyhdistyksessä ja oli mukana myös Kansantalo-hankkeessa.
Olavi Kajalalla oli laajat suhteet moniin päättäjiin Helsingissä. Suhteet valtiovarainministeriöön olivat läheiset. Tämä antoi hyvät edellytykset sille, että Lahti sai valtionapuja moniin merkittäviin hankkeisiin. Olavi Kajalan maallinen taival päättyi maaliskuussa vuonna 1967. Hän hukkui meren aaltoihin Kanarian saarilla. Hengenpelastaja toi hänet rantaan mutta häntä ei enää voitu pelastaa. Hautajaiset pidettiin Levolla huhtikuussa ja pelkkä seppelten laskeminen vei aikaa kolme tuntia. Voitto Talonen piti hautajaisissa mieleenpainuvan puheen.
Opas Jaakko Petäjä järjestää tulevan loppukevään ja kesän aikana useita opastettuja kävelykierroksia, joissa Olavi Kajalan kädenjälki näkyy. Esimerkiksi 12.6 ja 24.7, kumpanakin aikana kello 17.30-19.00, kävelykierrosten aiheena on Olavi Kajalan ja Jörn Donnerin jalanjäjillä. Lähtö opaskierroksille tapahtuu konserttitslon luota, osoitteesta Sibeliuksenkatu 8. Lahden seudun Wanhat Toverit kiittää opas Jaakko Petäjää Olavin Kajalan elämäntyötä avaamasta asiantuntevasta esityksestä.
Teksti: Reijo Päivärinta
Kuvat: Vesa Tuominen
