Maailma näyttää juuri nyt sotaisammalta kuin pitkään aikaan. Kysymys ei ole vain Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tai Gazan tapahtumista, vaan monella muullakin alueella eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa soditaan. Näin totesi presidentti Tarja Halonen puhuessaan maanantaina 6.11. Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa ja nosti esimerkiksi Vuoristo-Karabahia koskevan Armenian ja Azerbaidžanin välisen kriisin sekä Serbian ja Kosovon konfliktin.
– Ukrainan sota oli meille suomalaisille ja eurooppalaisille shokki. Onneksi Eurooppa on kyennyt olemaan yhtenäinen Ukrainan sotaan liittyvissä päätöksissään ja toimenpiteissään, Halonen sanoi.
Hän totesi, että yhteisen, kollektiivisen muistin ansiosta suomalaiset reagoivat nopeasti Ukrainan tilanteeseen ja sen seurauksiin. Kun ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Natoon liittymisen puolesta liputti noin parikymmentä prosenttia suomalaista, Nato-jäsenyyden kannatusluvut keikahtivat päälaelleen ja kannattajien määrä nousi varsin nopeasti 80 prosenttiin.
Halonen arvioi, että Ukrainan sota kestää vielä pitkään ja että pahimmassa tapauksessa syntyy samanlainen asetelma, joka vallitsee nykyisin Etelä- ja Pohjois-Korean välillä.
Hän kertoi olevansa huolestunut sääntöpohjaisten kansainvälisten järjestelmien murentumisesta. Tämä koskee myös YK:ta, jonka uskottavuus on nykyisin varsin heikko. Hänen mukaansa YK:n kohdalla kysymys ei ole järjestön pääsihteerin persoonasta, vaikka hänen eroaan on vaadittukin, vaan keskinäinen epäluottamus on kytenyt pinnan alla jo pitkään. YK:ssa syntynyt tilanne vahvistaa sen, että jos jokin elin ei täytä tehtäväänsä, sen valta valuu hyvinkin nopeasti muualle.
– Nykytilanne syö myös värit maailmasta. Kielenkäyttö ja käyttäytymistavat ovat koventuneet ja miljoonat ihmiset ovat yhä suuremmassa hädässä, Tarja Halonen sanoi ja muistutti rauhan olevan yksi kestävän kehityksen perusvaatimuksista. Sotiminen vie kuitenkin niin paljon sekä taloudellisia että inhimillisiä voimavaroja, ettei tilaa muulle jää.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo
