Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut siirtymistä yksinapaisuudesta uuteen maailmanjärjestykseen, jossa napoina kamppailevat keskenään USA ja Kiina.
Kehitys ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan tulevaisuuden maailma on moninapainen ja haastaa länsimaiden näkemyksen, jonka lähtökohta on, että jokaisen maan pitäisi valita puolensa.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan johtavan tutkijan Olli Ruohomäen mukaan globaalin etelän nousevat mahtivaltiot, kuten Intia, Saudi-Arabia, Turkki ja Etelä-Afrikka, eivät ole valmiita valitsemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, vaan ne toimivat tapauskohtaisesti aina sen mukaan, mikä palvelee eniten niiden omia etuja.
Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa maanantaina 8.4. puhunut Ruohomäki totesi, että tästä on viime aikoina saatu useita esimerkkejä. Brasilia teki yhdessä Arabiemiraattien ja Kiinan ehdotuksen rauhanvälityksestä Ukrainan sodan lopettamiseksi ja Turkki oli ratkaisevassa roolissa, kun Mustanmeren viljasopimus saatiin aikaan.
-Uusien globaalien mahtivaltioiden aktiivinen toiminta näissä kysymyksissä johtuu pitkälti lännen epäonnistumisesta konfliktien ratkaisemisessa, Ruohomäki huomautti. Hän totesi, että jos länsimaiden ryhmä haluaa säilyttää roolinsa olennaisena toimijana, sen pitää etsiä uusia kumppaneita ja keskittyä asioihin, joissa lännellä on yhteisiä intressejä globaalin etelän kanssa. Sellaisia sektoreita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ruokaturvallisuus ja maatalous.
Läntisen maailman globaalinen painoarvo vähenee jatkuvasti. Ruohomäen mielestä se on luonnollista. ”Läntistä arvomaailmaa edustavia ihmisiä on pari miljardia ja yli kuusi miljardia elää yhteiskunnissa, joissa asiat nähdään toisin kuin täällä lännessä. Meidän painoarvomme vähenee koko ajan. Sen vuoksi lännen pitää kuunnella globaalin etelän mahteja ja pyrittävä niiden kanssa yhteistyöhön,” Ruohomäki tähdensi.
Teksti: Annakati Mattila
Kuva: Hannu Ohvo
