Orpon hallituksen ja EK:n havittelema vientivetoinen palkkamalli syrjisi pienipalkkaisia ja naisvaltaisia aloja. Jos se toteutuisi, siitä tulisi ikään kuin kansi sille, mitä liitot voivat sopia omissa tes-neuvotteluissaan. Näin totesi JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström puhuessaan Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden maaliskuun kerhokokouksessa.
Hallituksen tavoitteiden takana ovat vuoden 2022 sopimuskierroksen tulokset, joissa saatiin sovituksi julkiselle sektorille palkkaohjelma. Sen ansiosta palkat nousevat siellä ns. yleisen linjan lisäksi noin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain.
– Elinkeinoelämä ja EK eivät tietenkään tällaisesta pitäneet, vaan ovat marmattaneet ratkaisusta siitä pitäen, Ekström kertoi. Hänen mukaansa kuntapuolen työnantajat kuitenkin hyväksyivät ratkaisun, sillä he myöntävät, että jotakin oli pakko tehdä pätevän työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi.
Ekström muistutti, että naisen euro on edelleen vain 84 senttiä. Nykyhallituksen ajamat muutokset kohtelisivat kaltoin erityisesti juuri julkisen sektorin ja palvelualojen pienipalkkaisia. Hallituksen suunnitelmiin kuuluu myös muuttaa työriitojeen sovittelua koskevaa lainsäädäntöä niin, ettei valtakunnansovittelija saisi sovintoehdotuksessaan ylittää ns. yleistä palkankorotuslinjaa, joten sitäkään kautta ei enää voisi saada lisäkorotuksia matalapalkka-aloille.
– Orpon hallituksen työelämää koskevat kirjaukset ovat hyvin pitkälti EK:ssa ja sen jäsenliitoissa kirjoitettuja ja ne kaikki ovat räikeässä epätasapainossa työmarkkinosapuoliin nähden. Odotettavissa kuitenkin on, että hallitus suostu arvioimaan muutoksia uudelleen, vaan vie kirjauksensa ay-liikkeen vastalauseista piittaamatta läpi, Ekström totesi.
Teksti: Annakati Mattila
Kuva: Hannu Ohvo
