Uuden hallituksen ohjelmaneuvotteluissa on korostettu yritysten toimintaedellytysten turvaamista. Se on oikea tavoite, mutta samalla on hyvä muistaa, että niin on tehty jo koko 2000-luku. Työnantajien erilaisia maksuja on 2000-luvulla alennettu kumulatiivisesti laskettuna yhteensä kymmenillä miljardeilla euroilla – siis kymmenillä miljardeilla euroilla!
Suurimmat helpotukset ovat olleet yhteisöveron lasku vuoden 2000 29 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin, vuonna 2010 toteutettu työnantajien kansaneläkemaksun poisto sekä vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa palkkaan liittyvien maksujen siirto työnantajilta työntekijöille.
Nämä miljardien eurojen helpotukset hyödyttävät yrityksiä joka ainoa vuosi. Eivät siis vain päätösvuotena. Yrityksille tehtyjä helpotuksia on perusteltu sillä, että niillä olisi paremmin varaa, mahdollisuuksia investoida ja sitä kautta luoda kasvua ja työllisyyttä. Mutta onko näin käynyt?
Ainakaan investointeja ei ole saatu aikaan tarpeeksi, kuten yritys- ja elinkeinoelämän johtajat ovat itsekin antaneet ymmärtää. Mihin ne miljardit sitten ovat valuneet? Osingonjakoihin, lienee yksi hyvä vastaus. Kasvuun ja työllisyyteen olisi varmasti voinut panostaa enemmänkin.
Viime aikoina korkea inflaatio eli hintojen nousu ovat kurittaneet palkansaajia kovalla kädellä. Työnantajat eivät kuitenkaan ole halunneet, että kiky-sopimuksessa työntekijöiden maksettaviksi siirretyt maksut palautettaisiin työnantajille. Edes neuvotteluja asiasta ei ole haluttu aloittaa, mikä kertoo aika paljon nykyisestä suomalaisesta työmarkkina- ja miksei poliittisestakin ilmapiiristä.
Sipilän hallitus käytännössä pakotti palkansaajat kyykkyyn ja kikyyn. Nähtäväksi jää, mihin mahdollinen Orpon hallitus on valmis. Toivottavasti rakentavaan yhteistyöhön. Eikö juuri kokoomus aikanaan julistanut vastakkainasettelun olevan ohi. Suomen vahvuus, menestyksen salaisuus pienenä kansakuntana ja kaukaisena ”saarena” on aina ollut yhteistyö.
Kuten edellä luetusta käy ilmi, yrityksiä on siis pitkin kuluvaa vuosituhatta tuettu niin maan hallituksien kuin työntekijöiden toimesta. Olisiko nyt aika tukea vaihteeksi palkansaajia ja työttömiä – tai ei ainakaan kurittaa heitä ja heidän läheisiään.
Perusteltu toivomus Säätytalolle.
