Ei ole ideologia, vaan tapa viestiä ja tehdä politiikkaa
Populismia on vaikea määritellä, sillä se on ja ei ole ideologia. Näin luonnehti populismin anatomiaa tietokirjailija Matti Mörttinen tarkastellessaan perjantaina 15.9. Helsingin alueen wanhojen tovereiden ja Tallinna-Harjumaan vanhempien sosialidemokraattien yhteisessä seminaarissa Helsingissä. Mörttinen määritteli populismin tavaksi tehdä politiikkaa, puhua ja viestiä.
”Populismin tunnistaa vastakkainasettelusta, jossa luodaan me vastaan he -tilanteita”, hän huomautti. Hänen mukaansa tyypillistä populismia on rakentaa asetelma kansa vastaan eliitti. Tässä asetelmassa populistit julistavat olevansa kansan äänitorvi ja kansan asialla, toisin kuin eliitti, joka ajaa pelkästään omia etujaan kansan edusta välittämättä.
Populistien taktiikkaan kuuluu myös kaksoisviestintä; vaikka ollaan vallankahvassa, viestitään ikään kuin oltaisiin oppositiossa, ”Populistien kommunikoinnin idea on osoittaa kannattajilleen, että käyttäydyt ikään kuin et olisikaan vallassa,” Mörttinen huomautti.
Trump edelleen johtotähti
Mörttinen sanoi, että oikeistopopulistiset liikkeet ovat ympäri maailmaa hämmästyttävän samantyyppisiä. Donald Trump käytti vaalikampanjassaan iskulausetta ”Save America”. Perussuomalaisilla eduskuntavaalien vaalilause ”Pelasta Suomi” oli suora käännös siitä. Samansisältöistä lausetta käytti Viron riigikoguvaaleissa myös oikeistopopulistinen EKRE, joka kampanjoi tunnuksella ”Päästame Eesti” (pelastamme Viron).
Myös perussuomalaisten harrastama kaksoisviestintä kuuluu Trumpin oppeihin. Mörttisen mukaan Trump on edelleenkin oikeistopopulistien johtotähti ympäri maailmaa. Mörttinen on havainnut yhtymäkohtia trumpilaisuuteen myös kokoomuksen ja perussuomalaisten nykyisessä toiminnassa. Puolueet ovat löytäneet toisensa talouspolitiikan linjauksissa. ”Kokoomus on päättänyt niellä Perussuomalaisten rasistiset näkemykset, koska saa heiltä tuen kovalle talouspolitiikalleen.”
Viron vanhempien sosialidemokraattien puheenjohtaja Tiit Tammsaar kertoi, että maan ainoa populistipuolue eli EKRE ihannoi Trumpia ja pitää häntä esikuvanaan.
”Meidän poliitikot eivät uskoneet, että EKRE pääsee riigikoguun, mutta toisin kävi,” Tammsaar totesi ja huomautti EKRE:n toiminnan perustuvan puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin.
EU tarvitsee parempaa yhteistyötä
Suomen poliittisesta tilanteessa seminaarissa puhunut kansanedustaja Ville Skinnari totesi, etteivät suurvallat kunnioita enää kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia samalla tavoin kuin ennen. Sen vuoksi EU:n pitäisi nyt osoittaa olevansa entistä vahvempi ja yhtenäisempi.
”EU:lla on yli 200 edustajaa eri puolilla muuta maailmaa, mutta ei näy globaalisti, että unioni käyttää kehittyvän maailman tukemiseen satoja miljardeja euroja vuodessa. Tilanne on vakava, jos tälle rahalle ei saada vastinetta eivätkä EU:n arvot näy paikallisesti tuen vastaanottajamaissa.”
Suomen elintaso on Skinnarin mukaan alenemassa pysyvästi, mikä johtuu pitkälti elinkeinorakenteestamme. Hän arvioi, että lähivuosina on odotettavissa nollakasvua, jollei uusia tuotteita kehitetä.
”Meitä puuttuu innovaatioita eivätkä muutamat pienet startup-yritykset riitä muuttamaan suuntaa,” Skinnari sanoi. Hän kaipasi pohjoismaista yhteistyötä, jotta päästäisiin kasvu-uralle.
Viron maaseutu tyhjenee
Tallinna-Harjumaan vanhempien sosialidemokraattien puheenjohtaja Merike Metstak loi katsauksen Viron väestökehitykseen. Jo nyt Tallinnassa asuu noin kolmannes maan asukkaista. ”Arvioiden mukaan runsaan kymmenen vuoden kuluttua jopa puolet Viron asukkaista elää Tallinnassa ja sitä ympäröivässä Harjumaan maakunnassa,” Merike Metstak totesi. Käytännössä tämä tarkoittaa maaseudun autioitumista ja Viron pääkaupunkiseudun ylikansoitusta. Jo tällä hetkellä Tallinnan koulut ja lastentarhat ovat ylikuormitettuja.
Viron puoluerekisterissä on tätä nykyä 13 puoluetta, joista kuusi on edustettuina riigikogussa. Puolueista suurin on Keskusta, jolla on 14 000 jäsentä. Seuraavaksi tulee pääministeripuolue Reformi 10 344 jäsenellään. EKRE:llä on 10 034 jäsentä, Isamaalla 6 867, Sosialidemokraateilla 4 867 ja uusimmalla parlamenttipuolueella Eesti 200:lla 935 jäsentä. Sosialidemokraateilta on kadonnut tuhat jäsentä kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Suomen suvereniteetti säilyy
Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri, keväällä eduskunnan jättänyt Erkki Tuomioja käsitteli puheenvuorossaan Suomen ja Viron turvallisuusympäristöä, johon kummallakin maalla vaikuttaa Venäjän naapuruus.
”Kolme vuosikymmentä sitten 60 prosenttia suomalaisista vastusti Natoon liittymistä. Mielipiteet alkoivat muuttua vuonna 2021, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suhtautumisen lähes täydellisesti yhdessä yössä. Vuonna 2022 päätettiin suurella enemmistöllä hakea Nato-jäsenyyttä.”
Tuomioja sanoi, ettei sotilasliiton jäsenyys muuta Suomen suvereniteettia. Suomi ei ole luopunut oikeudestaan päättää, tuleeko tänne vieraita joukkoja tai tukikohtia ja millaisiin harjoituksiin Naton jäsenmaana osallistutaan ja sijoitetaanko Suomen maaperälle ydinaseita.
”Sosialidemokraatit eivät ole luopuneet ajatuksesta, että Suomi voisi liittyä sopimukseen ydinasevapaasta vyöhykkeestä. Tarkkailemme edelleen tämän asian kehittymistä,” Tuomioja huomautti.
Hän vakuutti, että Ukrainaa tuetaan niin kauan kuin se on tarpeellista. ”En usko, että Ukrainan sota voi päättyä kummankaan osapuolen voittoon. Ukrainaan tarvitaan rauhansopimus, mutta on Ukrainan asia päättää, milloin sen aika on. On kolme äärimmäistä uhkaa, jotka koskevat koko maailmaa. Ne ovat ydinaseet, ilmastonmuutos ja luontokato. Niin kauan kuin sota Ukranaissa jatkuu ei ole mahdollisuutta tarttua täysipainoisesti näihin ongelmiin, vaan on odotettava, että tilanne normalisoituu.”
Teksti Annakati Mattila
Valokuvat Hannu Ohvo
