Suomen Wanhat Toverit ry kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. SWT-yhteisön muodostaa noin 50 jäsenkerhoa.

Hallituksen talkoopuheiden oikeudenmukaisuus = suuri sumutus.

Kaikkien osallistumisesta talkoisiin ovat hallituksen suurin sumutus

Orpon hallitus päätti tällä viikolla kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista julkiseen talouteen. Hallituksen mukaan kehysriihessä tehdyt päätökset olivat oikeudenmukaisia ja kaikki osallistuvat sopeutustalkoisiin. Tämä ei pidä paikkaansa.

Kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman 18.4 A-studiossa totesi, puheet kaikkien osallistumisesta talkoisiin ovat hallituksen suurin sumutus. Tosiasiassa kaikkein varakkaimmat ovat edelleen hallituksen erityissuojeluksessa. Hallitus ei puutu pääomatulojen verotukseen, yritystukiin tai esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotukseen, vaikka lähes kaikesta muusta leikataan.

Myös suurimmat palkkatulot jäävät edelleen sopeutusten ulkopuolelle. Kehysriihipäätösten jälkeenkin ministeritason tuloluokassa käteen jäävät tulot kasvavat 1 700 euroa vuodessa samalla kun joka toisen eläkeläisen verotus kiristyy, pienituloisten ja opiskelijoiden ahdinko syvenee ja suomalaisille tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan. Jos tämä on oikeudenmukaista, on syytä kysyä, mikä on hallituksen käsitys epäoikeudenmukaisuudesta.

Uusimpien mielipidemittausten mukaan kansalaisten luottamus hallituspuolueisiin on laskussa. SDP on noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi sekä Helsingin Sanomien että Ylen kannatusmittauksissa, mikä osoittaa, että SDP on vahvin vastavoima hallituksen epäoikeudenmukaiselle politiikalle. Siksi juuri nyt kannattaa pyytää ystäviä ja tuttavia liittymään SDP:n jäseniksi. Voit tehdä sen helposti esimerkiksi jakamalla tätä postausta puolueen Facebookissa tai Instagramissa.

6.4 Riikka Purran mielestä työeläkkeeseen voidaan puuttua sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä

Tästä provosoituneena 6.4.Imatran ja Ruokolahden Wanhat Toverit lähettivät päättäjille (SDP,PS,EKL)seuraavan tekstin:

 

Lakisääteistä työeläketurvaa, on kaikkien yhteiskunnallista vastuuta kantavien tahojen puolustettava. Valtion maksamia eläkkeitä luukuun ottamatta, kaikki muut työeläkkeet eivät ole valtion rahoittamia eikä tukemia eikä niillä ole mitään tekemistä valtion budjetin kanssa. Paitsi niin, – kuten tunnettua, valtio on erilaisilla lisäeläke ja eläkkeellä eläville suunnatuilla erilaisilla maksuilla ja korkeilla eläkeveroillaan mennyt eläkeläisten taskulle ja vienyt rahaa heidän työssä ansaituta eläkkeistä valtion menoihin.

Sukupolvien välisellä sopimuksella, lakisääteisellä työeläkkeellä on paitsi perustuslaillinen suoja, kuin myös työssä ansaitulla työeläkkeellä on omaisuudensuoja. Se perustuu siihen, että ansiosidonnainen etuus ansaitaan palvelussuhteen kestäessä osana palkkaa. Tällaista ansiosidonnaista etuutta pidetään työsuorituksen vastikkeen osana, vaikka se maksetaan eläkkeenä myöhemmin. Työstä karttunut eläke on osa aiemmin ansaittua palkkaa, joten ansaitulla työeläkkeellä on myös omaisuudensuoja.

Sukupolvien välistä sopimusta, lakisääteistä työeläketurvaa, on kaikkien yhteiskunnallista vastuuta kantavien tahojen puolustettava.

 Maamme historiassa tämä sukupolvien välinen sopimus on ainoa hallituksen ja eduskunnan ulkopuolella olleiden järjestöjen yhteinen vaatimus, joista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tekemästä aloitteesta on syntynyt laki Suomessa.

Työmarkkinaetujärjestöissä ja myös maatalousyrittäjien keskuudessa sukupolvien välisen sopimuksen merkittävyys yhteiskunnalliselle vakaudelle ymmärrettiin 1960.

Tästä syystä ja tällä sovitulla rahoitusjärjestelmällä yleinen yksityisalojen työeläkelaki TEL säädettiin 8.7.1961. Se tuli yhtäaikaisesti voimaan lyhytaikaisista työsuhteista säädetyn LEL:n kanssa 1.7.1962. Samalla periaatteella säädettiin myöhemmin maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkelait. Tämä sukupolvien välinen sopimus siihen liittyvine lakeineen sai perustuslaillisen suojan.

Nyt eläkkeellä olevat ovat 48 tuntista ja 6 päiväistä työviikkoa tehden maksaneet ja hoitaneet isiensä ja äitiensä eläketurvan sukupolvien välisen sopimusvelvoitteen mukaisella tavalla. (40 tuntiseen työviikkoon siirryttiin Suomessa 1970 alkuun mennessä) Monet eläkkeellä olevat ukit ja mummot kantavat vieläkin kortensa kekoon maksamalla nykyisestä eläkkeestään erilaisia lisäeläkemaksua, joita ei ole ”korvamerkattu” mutta niillä pitäisi rahoittaa pienempiä eläkkeitä ja myös työssä olevien tulevaa eläketurvaa. Näillä perusteilla eläkkeistä vaaditaan maksettavaksi huomattavasti korkeampaa veroa kuin vastaavasta palkkatuloista.

Vastuullinen eläkeikää lähestyvä isä ja äiti ymmärtää tämän sopimuksen merkityksen ja odottaa sopimuksen kunnioittamisen jatkuvan myös omien lapsiensa puheissa ja teoissa.

On tahoja, jotka haluaisivat tämän järjestelmän osittain tai kokonaan purkaa. He ilmeisen tarkoituksellisesti unohtavat, että heidän eläkkeelle jäävät tai jo eläkkeellä olevat isät ja äidit ovat keskustelun objekti.

Teksti: Artturi Pennanen (Paperiliiton X pääsihteeri)

EKL Timo Kokko

EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokon vastasi kirjeeseemme  pitämällään puheenvuorolla EETUn mediatilaisuudessa 10.4.2024

Taitettu indeksi tuli eläkeläisille -90 luvun talouskriisin seurauksena ja voi hyvin todeta, että siitä lähtien ovat eläkeläiset talkoihin osallistuneet.

Tuntuu siltä, että osa talousviisaista, puolueista ja kansanedustajista, Elinkeinoelämän valtuuskunnasta puhumattakaan ovat menneet täysin sekaisin siitä, kun eläkkeensaajamme saivat toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksitarkistuksen viime vuoden vaihteessa. Vihreiden mielestä asialle oli heti pakko tehdä jotain ja oikein sukupolvien välisen solidaarisuuden nimissä.

Suurelta osalta on totaalisesti unohtunut se tosiasia, että eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Palkat ovat kasvaneet Suomessa selvästi eläkkeitä nopeammin. Työeläkeindeksi on noussut, surullisen kuuluisan taitetun indeksi käyttöönoton jälkeen, vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 %. Reaalinousu palkoissa on ollut 38 % mutta eläkkeissä vain noin yksi prosentti. Tästä eivät edellä mainitut tahot ole olleet yhtään huolestuneita, vaikka tuskin ne täysin tietämättömiä asiasta ovat olleet.

Taitettu indeksi tuli eläkeläisille

Eläkejärjestöt mediatilaisuuden linkin

Meditilaidusuudessa pidetyn esityksen löydät tästä klikkaamalla.